Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Aiheesta muualla
Rivi 60: Rivi 60:
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1460?qlookup=Petroselinum+crispum&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Petroselinum crispum] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1460?qlookup=Petroselinum+crispum&offset=0&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.cabi.org/isc/datasheet/38808 Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Petroselinum crispum (parsley)] {{en}}
*[http://gernot-katzers-spice-pages.com/engl/Petr_cri.html Gernot Katzer's Spice Pages: Parsley (''Petroselinum crispum'')] {{en}}


=== Kirjallisuutta ===
=== Kirjallisuutta ===

Versio 18. heinäkuuta 2017 kello 22.56

Persilja
Silolehtipersilja
Silolehtipersilja
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Persiljat Petroselinum
Laji: crispum
Kaksiosainen nimi

Petroselinum crispum[1]
(P. Mill.) Nyman ex A. W. Hill[1]

Katso myös

  Persilja Wikispeciesissä
  Persilja Commonsissa

Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti, joka kuuluu sarjakukkaiskasvien heimoon. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta lajin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.[2]

Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) Petroselinum crispum var. crispum, silopersilja Petroselinum crispum var. neapolitanum, ja juuripersilja, P. crispum var. radicosum tai P. c. var. tuberosum.[3][4]

Historia

Alkujaan antiikin kreikkalaiset eivät tehneet eroa persiljan ja sellerin (Apium graveolens) välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä selinon ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin persiljalle annettiin nimi petroselinon eli ”kiviselleri”. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.

Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.

Persiljalajikkeet

Juuripersiljan juuri.
Kähärälehtipersilja
Lehtipersilja

Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.

Juuripersilja kasvattaa porkkanan näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.

Suomessa persiljoista mausteena on suosituin kähärälehtipersilja, mutta Välimeren seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla, mutta se on kasvattanut suosiotaan.

Persilja mausteena

Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii lihan, kalan ja linturuokien mausteeksi. LIsäksi se sopii hyvin myös juusto- ja munaruokiin sekä kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä vuoksi koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä.

Kuivattu persilja saattaa sisältää jopa 45 prosenttia valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteenia, C-vitamiinia ja folaattia. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.

Persilja yrttilääkinnässä

Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty reuman hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin, sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon[2]. Tieteellisesti tehon katsotaan perustuvan sen runsaaseen karoteeni- ja C-vitamiinipitoisuuteen. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.[2]

Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita. Tärkeimmät niistä ovat apioli (C12H14O4) ja myristisiini (C11H12O3). Kasvi sisältää myös flavoneihin kuuluvaa apigeniinia (C15H10O5), joka on antiseptista ja ehkäisee histamiinin vapautumista.[2]

Persiljalla voi olla myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana. Myös vatsahaava tai turvotuksesta johtuva munuaisten tai sydämen vajaatoiminta on este persiljan runsasmääräiselle nauttimiselle.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Petroselinum crispum (TSN 29817) itis.gov. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Piippo, Sinikka: Kasvi lääkitsee: Persilja poistaa turvotusta ja parantaa ruokahalua. Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.
  3. ↑ Puutarha.net: Persilja (Petroselinum crispum)
  4. ↑ a b Persilja (Petroselinum crispum). Helsingin Sanomat, 14.6.2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.5.2014.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
  • Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
  • Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.


Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persilja&oldid=16627180”