Ero sivun ”Kypsyminen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kypsyminen''' tarkoittaa tavallisesti [[hedelmä|hedelmien]] ja [[siemen]]ien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi [[hiilihydraatit|hiilihydraatteja]] ja [[valkuaisaine]]ita. Osa hilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä [[jyvä|jyvissä]] 15–18 prosenttiin. [[Omena|Omenissa]], [[luumu]]issa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja [[Marja (gastronomia)|marjoissa]] tärkkelys muuttuu [[sokeri]]ksi, [[kivennäissolu]]jen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja [[parkkiaine]]et hajoavat ja näin syntyy hajoavia [[öljy]]jä ja [[väriaine]]ita, [[vesipitoisuus]] nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu [[imelä]]ksi ja soluseinien niin sanotut [[pektiiniaine]]et hajoavat ja hedelmä pehmenee.
'''Kypsyminen''' tarkoittaa tavallisesti [[hedelmä|hedelmien]] ja [[siemen]]ien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi [[hiilihydraatit|hiilihydraatteja]] ja [[valkuaisaine]]ita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä [[jyvä|jyvissä]] 15–18 prosenttiin. [[Omena|Omenissa]], [[luumu]]issa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja [[Marja (gastronomia)|marjoissa]] tärkkelys muuttuu [[sokeri]]ksi, [[kivennäissolu]]jen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja [[parkkiaine]]et hajoavat ja näin syntyy hajoavia [[öljy]]jä ja [[väriaine]]ita, [[vesipitoisuus]] nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu [[imelä]]ksi ja soluseinien niin sanotut [[pektiiniaine]]et hajoavat ja hedelmä pehmenee.


== Muuta ==
== Muuta ==

Versio 12. heinäkuuta 2017 kello 16.29

Kypsyminen tarkoittaa tavallisesti hedelmien ja siemenien valmistumisen viimeisiä vaiheita ennen varisemista ja leviämistä. Siemeniin kerääntyy kypsyessä vararavinnoksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Osa hiilihydraateista voi muuttua rasvoiksi. Siementen vesipitoisuus laskee kypsissä jyvissä 15–18 prosenttiin. Omenissa, luumuissa ynnä muissa "mehevissä" hedelmissä ja marjoissa tärkkelys muuttuu sokeriksi, kivennäissolujen määrä kasvaa, orgaaniset hapot ja parkkiaineet hajoavat ja näin syntyy hajoavia öljyjä ja väriaineita, vesipitoisuus nousee esimerkiksi omenassa 84 prosenttiin. Kypsyessä hedelmien hapan maku muuttuu imeläksi ja soluseinien niin sanotut pektiiniaineet hajoavat ja hedelmä pehmenee.

Muuta

Etyleeniä käytetään muun muassa Yhdysvalloissa banaanien ja tomaattien kuljetuksessa, koska etyleeni jouduttaa hedelmien ja marjojen kypsymistä. Etyleeniä syntyy ns. aukeavissa hedelmissä.

Lähteet

Otavan tietosanakirja Fokus

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.