Ero sivun ”Kaupankäynti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
w |
osio lähteille + malline:kielitoimiston sanakirja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
[[Kuva:Commerce-alimentation-generale-paris.jpg|thumb|Kaupankäynti on hyödykkeiden vaihtamista rahaksi. Ohessa kuva hedelmäkojusta, jossa kaupataan [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]].]] |
[[Kuva:Commerce-alimentation-generale-paris.jpg|thumb|Kaupankäynti on hyödykkeiden vaihtamista rahaksi. Ohessa kuva hedelmäkojusta, jossa kaupataan [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]].]] |
||
'''Kaupankäynti''' tarkoittaa [[tavara]]n, [[palvelu]]iden tai oikeuksien ja aineettoman omaisuuden |
'''Kaupankäynti''' tarkoittaa [[tavara]]n, [[palvelu]]iden tai oikeuksien ja aineettoman [[omaisuus|omaisuuden]] [[Kauppa (sopimus)|vaihdantaa]].<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|kaupankäynti}}</ref> Kaupankäynnin mekanismia kutsutaan [[markkinat (taloustiede)|markkinoiksi]]. Alun perin tavaroita vaihdettiin toisiin tavaroihin. [[Raha]]n keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina. |
||
Kaupankäyntiä voidaan jaotella kaupan kohteen mukaan esimerkiksi [[irtaimisto|irtaimen]] kauppaan ja [[kiinteistö]]kauppaan ([[arvopaperi]]kauppa on irtaimen kauppaa). Osapuolten mukaan kaupankäynti on jaettavissa [[vähittäiskauppa]]an ja [[tukkukauppa]]an: vähittäiskaupassa ostaja on kohteen käyttäjä; tukkukaupassa ostaja on vähittäisportaan myyjä. |
Kaupankäyntiä voidaan jaotella kaupan kohteen mukaan esimerkiksi [[irtaimisto|irtaimen]] kauppaan ja [[kiinteistö]]kauppaan ([[arvopaperi]]kauppa on irtaimen kauppaa). Osapuolten mukaan kaupankäynti on jaettavissa [[vähittäiskauppa]]an ja [[tukkukauppa]]an: vähittäiskaupassa ostaja on kohteen käyttäjä; tukkukaupassa ostaja on vähittäisportaan myyjä. |
||
| Rivi 33: | Rivi 32: | ||
{{Pääartikkeli|[[Kansainvälinen kauppa]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Kansainvälinen kauppa]]}} |
||
Kansainvälinen kauppa on tavaran ja palveluiden vaihdantaa [[valtio]]iden rajojen yli. Useimmissa maissa kansainvälinen kauppa muodostaa merkittävän osan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]. Kansainvälistä kauppaa on harjoitettu jo pitkään, mutta viimeisten vuosisatojen aikana sen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen merkitys on kasvanut. Tähän on johtanut muun muassa [[teollistuminen]], kehittyneet [[liikenne]]järjestelmät, [[globalisaatio]], [[monikansallinen yritys|monikansalliset yritykset]] ja [[ulkoistaminen]]. |
Kansainvälinen kauppa on tavaran ja palveluiden vaihdantaa [[valtio]]iden rajojen yli. Useimmissa maissa kansainvälinen kauppa muodostaa merkittävän osan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]. Kansainvälistä kauppaa on harjoitettu jo pitkään, mutta viimeisten vuosisatojen aikana sen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen merkitys on kasvanut. Tähän on johtanut muun muassa [[teollistuminen]], kehittyneet [[liikenne]]järjestelmät, [[globalisaatio]], [[monikansallinen yritys|monikansalliset yritykset]] ja [[ulkoistaminen]]. |
||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Talous}} |
{{Tynkä/Talous}} |
||
Versio 9. heinäkuuta 2017 kello 17.33
Kaupankäynti tarkoittaa tavaran, palveluiden tai oikeuksien ja aineettoman omaisuuden vaihdantaa.[1] Kaupankäynnin mekanismia kutsutaan markkinoiksi. Alun perin tavaroita vaihdettiin toisiin tavaroihin. Rahan keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina.
Kaupankäyntiä voidaan jaotella kaupan kohteen mukaan esimerkiksi irtaimen kauppaan ja kiinteistökauppaan (arvopaperikauppa on irtaimen kauppaa). Osapuolten mukaan kaupankäynti on jaettavissa vähittäiskauppaan ja tukkukauppaan: vähittäiskaupassa ostaja on kohteen käyttäjä; tukkukaupassa ostaja on vähittäisportaan myyjä.
Kuten vähittäiskauppaa, tukkukauppaa käydään usealla eri tavalla. Toisin kuin vähittäiskauppa, tukkukauppa keskittyy henkilökohtaiseen myyntiin ja erilaisiin alakohtaisiin ratkaisuihin.
Henkilökohtaiset myyntikanavat:
- Kasvokkain
- Puhelinmyynti
- Kirjeitse
Massamyyntikanavat:
- Alan messut
- Alan lehdistö
- Toimialakohtaiset myyntisivustot
Kaupankäynnin syitä ja vaikutuksia
Kaupankäynnin avulla:
- ostaja voi saada käyttöönsä puuttuvia hyödykkeitä (tavaroita, palveluita, oikeuksia)
- myyjä tai välittäjä voi kerätä pääomaa kaupankäynnissä syntyvästä voitosta
- myyjä voi päästä eroon tuotannon tai keräilyn ylijäämästä
- ostaja ja myyjä voivat ylläpitää ja kehittää yksilöiden ja yhteisöjen välisiä suhteita
Kaupankäynti yksilöiden välillä mahdollisti ammattien syntymisen ja erikoistumisen erilaisiin tehtäviin. Kaupankäynti eri väestöryhmien välillä mahdollisti uusien alueiden asuttamisen, koska osa välttämättömistä tarvikkeista ja raaka-aineista (esimerkiksi työkalut, metallit, suola) voitiin saada vaihtamalla tai ostamalla niitä muilta yhteisöiltä tai kansoilta.
Kansainvälinen kauppa
- Pääartikkeli: Kansainvälinen kauppa
Kansainvälinen kauppa on tavaran ja palveluiden vaihdantaa valtioiden rajojen yli. Useimmissa maissa kansainvälinen kauppa muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta. Kansainvälistä kauppaa on harjoitettu jo pitkään, mutta viimeisten vuosisatojen aikana sen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen merkitys on kasvanut. Tähän on johtanut muun muassa teollistuminen, kehittyneet liikennejärjestelmät, globalisaatio, monikansalliset yritykset ja ulkoistaminen.
Lähteet
- ↑ kaupankäynti. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.