Ero sivun ”Suomen sotakorvaukset” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1 578 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p (Kumottu muokkaus 16331746, jonka teki 194.215.158.176 (keskustelu) Sotkemista.)
 
Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan vuoksi puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuuden olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus tuotannosta oli vain 3,7&nbsp;%. Teollisuustuotteiden toimittaminen vaati suuria ponnistuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] ja [[Ruotsi]]sta saatujen raaka-aineiden ja laitteiden sekä lainarahoituksen avulla se kuitenkin onnistui. Sotavuosina Suomen kauppavaihto oli alentunut 57&nbsp;%. Menojen kattamiseksi oli myös säädettävä uusia veroja. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että esimerkiksi 15 telakalla rakennetuista yli 500 laivasta olisi muodostunut yli 30 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono<ref name="YLE">YLE: ''Suomen historian myytit: sotakorvaukset'', TV-ohjelma, lähetetty 18.11.2010 YLE Teemalla.</ref> ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 345&nbsp;000 junavaunua. Sotakorvaustavaran tuotantoa valvoivat neuvostoliittolaiset tarkastajat, jotka huolehtivat tavaran laadusta<ref name="YLE"/>.
 
{| class="wikitable sortable" style="font-size:95%"
|- style="text-align:center;"
! colspan=9 style="background:#B0C4DE;"| Suomen sotakorvauksina luovuttamat höyrykäyttöiset alukset
|- style="text-align:center;"
! style="background:#ccc;"| nimi
! style="background:#ccc;"| [[bruttorekisteritonni]]t
! style="background:#ccc;"| hyvitys vuoden 1938 $
|-
| Kronoborg || > 6 000 || 440 000
|-
| Nagu || > 3 000 || 284 000
|-
| Allotar* || > 2 000 || 500 000
|-
| Ilmatar* || > 2 000 || 350 000
|-
| Orion || > 2 000 || 170 000
|-
| Sirius || > 2 000 || 131 500
|-
| Hesperus || > 2 000 || 107 000
-
| Bore II* || > 1 000 || 400 000
|-
| Polaris* || > 1 000 || 190 000
|-
| Kollaa || > 1 000 || 177 000
|-
| Salla || > 1 000 || 168 000
|-
| Capella || > 1 000 || 155 000
|-
| Ara || > 1 000 || 137 000
|-
| Karl Erik || > 1 000 || 135 000
|-
| Ingrid Thordén || > 1 000 || 130 000
|-
| Dione || > 1 000 || 126 000
|-
| Antares || > 1 000 || 125 000
|-
| Marita || > 1 000 || 121 000
|-
| Taurus || > 1 000 || 107 000
|-
| Regulus || > 1 000 || 99 000
|-
| Raila || > 1 000 || 88 000
|-
| Leo || > 1 000 || 80 000
|-
| Rhea || > 1 000 || 72 000
|-
| Pallas || > 1 000 || 72 000
|-
| Ostrobotnia || > 1 000 || 68 000
|-
| Suomen Poika || > 1 000 || 60 000
|-
| Finlandia || > 1 000 || 54 500
|-
| Aranda* || > 500 || 189 000
|-
| Patria || > 500 || 44 000
|-
| Turso** || < 500 || 300 000
|-
| Narvi** || < 500 || 300 000
|-
| Luppi** || < 500 || 300 000
|-
| Jurmo** || < 500 || 300 000
|} <ref>Jaakko Auer, Vapautemme hinta, näyttelytila, Tuulonen</ref>
 
Esimerkkeinä sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52&nbsp;500 sähkömoottoria, 1&nbsp;140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen. Sotakorvauksen piiriin kuuluneita aluksia olivat muun muassa [[SS Turso|S/S Turso]], [[Vega (kuunari)|Kuunari Vega]] ja täysin antimagneettisista raaka-aineista rakennettu ns. ''kultakuunari'' '''Zarja''', jonka kaikki metalliosat olivat Outokummun [[pronssi|piipronssia]]. Näin siksi, että alukselta käsin pystyisi suorittamaan herkimmätkin magneettiset mittaukset.<ref>Harki 1971, 156, 169–172</ref> Zarjan rakennustyössä vaativin tehtävä oli piipronssisten vesi- ja polttoainesäiliöiden valmistus; säiliöt olivat aluksen ahtaiden tilojen vuoksi hyvin monimuotoisia, ja lopulta vain helsinkiläinen Työkalu- ja hammaspyörätehdas Oy suostui edes yrittämään. Niittaus ei pitänyt nesteitä, niittausten tinaaminen ei auttanut ja hitsaaminen oli lähes mahdotonta siten ettei saumasta tullut magneettinen. Työ kuitenkin onnistui; Väinö Auerin mukaan pari viimeistä säiliötä oli suomalaisten normien mukaan lähes kelvottomia, mutta ne hyväksyttiin kuitenkin.<ref> Auer 1956</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko