Ero sivun ”François Bayrou” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q12963 siirrettyä kielilinkkiä
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 222 muokkausta
neljä MoDem-ministeriä eronnut
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:BayrouEM.jpg|thumb|right|250px|François Bayrou]]
[[Kuva:BayrouEM.jpg|thumb|right|250px|François Bayrou]]
'''François Bayrou''' (s. [[25. toukokuuta]] [[1951]] [[Bordères]], [[Pyrénées-Atlantiques]]) on [[ranska]]lainen poliitikko, entinen [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] jäsen. Bayrou oli opetusministerinä [[Édouard Balladur]]in ja [[Alain Juppé]]n konservatiivihallituksissa [[1993]]–[[1997]]. Pienpuolueen johtaja Bayrou sai vuoden 2007 presidentinvaaleissa yllättävän 18,5 % kannatuksen.
'''François Bayrou''' (s. [[25. toukokuuta]] [[1951]] [[Bordères]], [[Pyrénées-Atlantiques]]) on [[ranska]]lainen poliitikko, entinen [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] jäsen. Bayrou oli opetusministerinä [[Édouard Balladur]]in ja [[Alain Juppé]]n konservatiivihallituksissa 1993–1997 ja opetusministerinä lyhyen aikaa [[Édouard Philippe]]n hallituksessa. Pienpuolueen johtaja Bayrou sai vuoden 2007 presidentinvaaleissa yllättävän 18,5 % kannatuksen.


Bayrou oli keskustalaisen [[Union pour la Démocratie Française]] -puolueen (UDF) puheenjohtaja vuodesta [[1998]]. [[Gaullismi|Gaullistisen]] [[Rassemblement pour la République]]n muodostaessa vuonna [[2002]] Chiracia tukevan [[Union pour un Mouvement Populaire]]n, Bayrou päätti UDF:n jäävän sen ulkopuolelle, vaikka suuri osa puolueen jäsenistä liittyikin uuteen puolueeseen. Seuranneisiin UMP:n hallituksiin on kuului yksi UDF:n ministeri, Bayroun vastustaja [[Gilles de Robien]].
Bayrou oli keskustalaisen [[Union pour la Démocratie Française]] -puolueen (UDF) puheenjohtaja vuodesta [[1998]]. [[Gaullismi|Gaullistisen]] [[Rassemblement pour la République]]n muodostaessa vuonna [[2002]] Chiracia tukevan [[Union pour un Mouvement Populaire]]n, Bayrou päätti UDF:n jäävän sen ulkopuolelle, vaikka suuri osa puolueen jäsenistä liittyikin uuteen puolueeseen. Seuranneisiin UMP:n hallituksiin on kuului yksi UDF:n ministeri, Bayroun vastustaja [[Gilles de Robien]].
Rivi 6: Rivi 6:
Bayrou oli ehdokas vuoden 2002 presidentinvaalissa, jossa hän jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi saaden 6,84 % äänistä. [[Ranskan presidentinvaali 2007|Vuoden 2007 presidentinvaaleissa]] Bayrou nousi mielipidetiedusteluissa kahden suurimman puolueen ehdokkaiden vanaveteen. CSA:n gallupin mukaan hän saisi ensimmäisellä kierroksella 24 % äänistä suurempien puolueiden ehdokkaiden kerätessä 25 % ja 26 %.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Bayrou+nousi+Sarkozyn+ja+Royalin+kannoille+Ranskassa/1135225679086 |Nimeke=Bayrou nousi Sarkozyn ja Royalin kannoille Ranskassa|Julkaisija=HS|Luettu=10.03.2007}}</ref> Lopulta Bayrou sai 18,57 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä ja sijoittui kolmanneksi [[Nicolas Sarkozy]]n ja [[Ségolène Royal]]in jälkeen.
Bayrou oli ehdokas vuoden 2002 presidentinvaalissa, jossa hän jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi saaden 6,84 % äänistä. [[Ranskan presidentinvaali 2007|Vuoden 2007 presidentinvaaleissa]] Bayrou nousi mielipidetiedusteluissa kahden suurimman puolueen ehdokkaiden vanaveteen. CSA:n gallupin mukaan hän saisi ensimmäisellä kierroksella 24 % äänistä suurempien puolueiden ehdokkaiden kerätessä 25 % ja 26 %.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Bayrou+nousi+Sarkozyn+ja+Royalin+kannoille+Ranskassa/1135225679086 |Nimeke=Bayrou nousi Sarkozyn ja Royalin kannoille Ranskassa|Julkaisija=HS|Luettu=10.03.2007}}</ref> Lopulta Bayrou sai 18,57 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä ja sijoittui kolmanneksi [[Nicolas Sarkozy]]n ja [[Ségolène Royal]]in jälkeen.


Bayrou perusti presidentinvaalikannatuksensa turvin uuden keskustalaisen Mouvement démocrate -puolueen (MoDem), jonka UDF-MoDem-lista sai kesäkuun parlamenttivaaleissa 7,61 prosentin kannatuksen.
Bayrou perusti presidentinvaalikannatuksensa turvin uuden keskustalaisen Mouvement démocrate -puolueen ([[MoDem]]), jonka UDF-MoDem-lista sai kesäkuun parlamenttivaaleissa 7,61 prosentin kannatuksen.

[[Emmanuelle Macrón]]in tultua 2017 valituksi presidentiksi hallituksen kokosi Édouard Philippe. Tässä hallituksessa Bayrou oli oikeusministerinä 19. kesäkuuta saakka. Hän oli yksi niistä neljästä Macrónin tukipuolueen [[MoDem]]in neljästä ministeristä, jotka erosivat kesäkuussa 2017 ministerintehtävästä puoluetta ravistelevan rahoituskandaalin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9683256 | Nimeke = Ranskassa lisää ministerieroja| Tekijä =Johanna Kippo | Ajankohta = 21.6.2017| Julkaisu = Yle.fi/uutiset | Viitattu = 22.6.2017 }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 12: Rivi 14:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|François Bayrou}}
{{Commonscat-rivi|François Bayrou}}
* http://www.bayrou.fr/
* [http://www.bayrou.fr/ Bayroun kotisivu]

⚫
{{DEFAULTSORT:Bayrou, Francois}}


⚫
{{AAKKOSTUS:Bayrou, Francois}}
[[Luokka:Ranskan ministerit]]
[[Luokka:Ranskalaiset europarlamentaarikot]]
[[Luokka:Ranskalaiset europarlamentaarikot]]
[[Luokka:Vuonna 1951 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1951 syntyneet]]

Versio 22. kesäkuuta 2017 kello 10.04

François Bayrou

François Bayrou (s. 25. toukokuuta 1951 Bordères, Pyrénées-Atlantiques) on ranskalainen poliitikko, entinen Euroopan parlamentin jäsen. Bayrou oli opetusministerinä Édouard Balladurin ja Alain Juppén konservatiivihallituksissa 1993–1997 ja opetusministerinä lyhyen aikaa Édouard Philippen hallituksessa. Pienpuolueen johtaja Bayrou sai vuoden 2007 presidentinvaaleissa yllättävän 18,5 % kannatuksen.

Bayrou oli keskustalaisen Union pour la Démocratie Française -puolueen (UDF) puheenjohtaja vuodesta 1998. Gaullistisen Rassemblement pour la Républiquen muodostaessa vuonna 2002 Chiracia tukevan Union pour un Mouvement Populairen, Bayrou päätti UDF:n jäävän sen ulkopuolelle, vaikka suuri osa puolueen jäsenistä liittyikin uuteen puolueeseen. Seuranneisiin UMP:n hallituksiin on kuului yksi UDF:n ministeri, Bayroun vastustaja Gilles de Robien.

Bayrou oli ehdokas vuoden 2002 presidentinvaalissa, jossa hän jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi saaden 6,84 % äänistä. Vuoden 2007 presidentinvaaleissa Bayrou nousi mielipidetiedusteluissa kahden suurimman puolueen ehdokkaiden vanaveteen. CSA:n gallupin mukaan hän saisi ensimmäisellä kierroksella 24 % äänistä suurempien puolueiden ehdokkaiden kerätessä 25 % ja 26 %.[1] Lopulta Bayrou sai 18,57 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä ja sijoittui kolmanneksi Nicolas Sarkozyn ja Ségolène Royalin jälkeen.

Bayrou perusti presidentinvaalikannatuksensa turvin uuden keskustalaisen Mouvement démocrate -puolueen (MoDem), jonka UDF-MoDem-lista sai kesäkuun parlamenttivaaleissa 7,61 prosentin kannatuksen.

Emmanuelle Macrónin tultua 2017 valituksi presidentiksi hallituksen kokosi Édouard Philippe. Tässä hallituksessa Bayrou oli oikeusministerinä 19. kesäkuuta saakka. Hän oli yksi niistä neljästä Macrónin tukipuolueen MoDemin neljästä ministeristä, jotka erosivat kesäkuussa 2017 ministerintehtävästä puoluetta ravistelevan rahoituskandaalin vuoksi.[2]

Lähteet

  1. ↑ Bayrou nousi Sarkozyn ja Royalin kannoille Ranskassa HS. Viitattu 10.03.2007.
  2. ↑ Johanna Kippo: Ranskassa lisää ministerieroja Yle.fi/uutiset. 21.6.2017. Viitattu 22.6.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=François_Bayrou&oldid=16563325”