Ero sivun ”Diplomatia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
määritelmä EB:stä ja viite |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[File:Symmetry of Diplomacy.jpg|thumb|Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum.]] |
[[File:Symmetry of Diplomacy.jpg|thumb|Ger van Elk, ''Symmetry of Diplomacy'', 1975, Groninger Museum.]] |
||
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla vakiintunut tapa vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/diplomacy | Nimeke = Diplomacy | Tekijä = Sally Marks, Chas. W. Freeman | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref> |
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla vakiintunut tapa vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/diplomacy | Nimeke = Diplomacy | Tekijä = Sally Marks, Chas. W. Freeman | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 18.6.2017 }}</ref> |
||
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto. |
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto. |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]]. |
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]]. |
||
Sana "diplomatia" tulee ranskan kautta kreikasta, missä diplo-ma tarkoitti kahtia taitettua paperia, yleisimmin matkustusvaltakirjaa. 1700-luvun Ranskassa "diplomate" tuli tarkoittamaan henkilöä, jolla oli valtuudet neivotella valtion nimissä.<ref name="EB"/> |
|||
Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia. |
Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia. |
||
Versio 18. kesäkuuta 2017 kello 19.39
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Diplomatia on kansainvälisten suhteiden alalla vakiintunut tapa vaikuttaa muiden valtioiden toimintaan ja päätöksentekoon keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien, rauhanomaisten keinojen avulla.[1]
Diplomatian alaan kuuluvat rauhasta sopiminen, sota, talouselämä, kauppa ja kulttuurivaihto.
Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat tullitariffien jyrkät korostukset, kauppasaarrot ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
Diplomaatit
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.
Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin poliitikot allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen ulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, katolisissa maissa tavallisesti paavin lähettiläs (nuntius).
Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.
Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan.
Historia
Diplomatia Länsi-Euroopassa alkoi kehittyä uudella ajalla kolmikymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 solmitun Westfalenin rauhansopimusta koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin Napoleonin ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa diplomaattinen koskemattomuus. Klassinen diplomatian kieli on ranska.
Sana "diplomatia" tulee ranskan kautta kreikasta, missä diplo-ma tarkoitti kahtia taitettua paperia, yleisimmin matkustusvaltakirjaa. 1700-luvun Ranskassa "diplomate" tuli tarkoittamaan henkilöä, jolla oli valtuudet neivotella valtion nimissä.[1]
Tehokas lentomatkustaminen ja tietoliikenne ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden välisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Diplomatia Wikisitaateissa- Valtiosopimus 4/1970
- Viite valtiosopimukseen 3/1970
- eDiplomat.com
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.