Ero sivun ”Kosketinsoitin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Potatoman881) ja palautettiin versio 16003247, jonka on tehnyt MiPe |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Kosketinsoittimet''' ovat [[soitin|soittimia]], joita soitetaan koskettimistolla. Eri kosketinsoittimet muistuttavat toisiaan lähinnä ulkonäöltään ja soittotavaltaan, mutta ääni voi niissä syntyä hyvinkin eri tavoilla: vasaroiden lyödessä kieliin kuten [[piano]]ssa, ilmapatsaan värähtelystä kuten [[urut|uruissa]] ja [[urkuharmoni]]ssa tai sähköisesti kuten [[syntetisaattori]]ssa ja [[Hammond-urut|Hammond-uruissa]]. Useat kosketinsoittimet voidaan luokitella myös muihin soitinlajeihin, kuten [[kielisoittimet|kielisoittimiin]], [[puhallinsoittimet|puhallinsoittimiin]] tai [[vapaalehdykkäsoitin|vapaalehdykkäsoittimiin]]. Nykyään yleisimmät kosketinsoittimet lienevät [[piano]] ja [[syntetisaattori]]. Kosketinsoittimia soittava henkilö on [[kosketinsoittaja]]. |
'''Kosketinsoittimet''' ovat [[soitin|soittimia]], joita soitetaan koskettimistolla. Eri kosketinsoittimet muistuttavat toisiaan lähinnä ulkonäöltään ja soittotavaltaan, mutta ääni voi niissä syntyä hyvinkin eri tavoilla: vasaroiden lyödessä kieliin kuten [[piano]]ssa, ilmapatsaan värähtelystä kuten [[urut|uruissa]] ja [[urkuharmoni]]ssa tai sähköisesti kuten [[syntetisaattori]]ssa ja [[Hammond-urut|Hammond-uruissa]]. Useat kosketinsoittimet voidaan luokitella myös muihin soitinlajeihin, kuten [[kielisoittimet|kielisoittimiin]], [[puhallinsoittimet|puhallinsoittimiin]] tai [[vapaalehdykkäsoitin|vapaalehdykkäsoittimiin]]. Nykyään yleisimmät kosketinsoittimet lienevät [[piano]] ja [[syntetisaattori]]. Kosketinsoittimia soittava henkilö on [[kosketinsoittaja]]. |
||
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on [[oktaavi]]a kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan [[diatoninen asteikko|diatonisen perusasteikon]] ([[C-duuriasteikko|C-duuriasteikon]]) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). [[Enharmoniset sävelet|Enharmonisia säveliä]] kuten gis ja as tai |
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on [[oktaavi]]a kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan [[diatoninen asteikko|diatonisen perusasteikon]] ([[C-duuriasteikko|C-duuriasteikon]]) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). [[Enharmoniset sävelet|Enharmonisia säveliä]] kuten gis ja as tai eis ja f vastaa sama kosketin. Kosketinsoitinta ei voi virittää täysin puhtaaksi kaikissa soinnuissa ja sävellajeissa; tavallisimmin nykyään käytetään tasavireistä viritystä. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Versio 17. kesäkuuta 2017 kello 03.24
Kosketinsoittimet ovat soittimia, joita soitetaan koskettimistolla. Eri kosketinsoittimet muistuttavat toisiaan lähinnä ulkonäöltään ja soittotavaltaan, mutta ääni voi niissä syntyä hyvinkin eri tavoilla: vasaroiden lyödessä kieliin kuten pianossa, ilmapatsaan värähtelystä kuten uruissa ja urkuharmonissa tai sähköisesti kuten syntetisaattorissa ja Hammond-uruissa. Useat kosketinsoittimet voidaan luokitella myös muihin soitinlajeihin, kuten kielisoittimiin, puhallinsoittimiin tai vapaalehdykkäsoittimiin. Nykyään yleisimmät kosketinsoittimet lienevät piano ja syntetisaattori. Kosketinsoittimia soittava henkilö on kosketinsoittaja.
Kaikissa tavallisimmissa kosketinsoittimissa on oktaavia kohti 7 valkoista ja 5 mustaa kosketinta, ja mustat koskettimet ovat lyhempiä, mutta korkeampia kuin valkoiset. Valkoisilla koskettimilla soitetaan diatonisen perusasteikon (C-duuriasteikon) sävelet, mustilla taas useimmat korotetut ja alennetut sävelet (poikkeuksena kuitenkin eis ja his sekä ces ja fes). Enharmonisia säveliä kuten gis ja as tai eis ja f vastaa sama kosketin. Kosketinsoitinta ei voi virittää täysin puhtaaksi kaikissa soinnuissa ja sävellajeissa; tavallisimmin nykyään käytetään tasavireistä viritystä.
Historia
Varhaisimpana kosketinsoittimena pidetään urkuja, jotka kehittyivät jo 500-luvulla eaa. Siitä renessanssin alkuun saakka urut olivat ainoa käytössä ollut kosketinsoitin. Renessanssin aikana kehittyivät klavikordi ja cembalo, joista erityisesti viimeksi mainitusta tuli barokin aikana hyvin suosittu. Ensimmäiset pianoa muistuttavat soittimet kehitettiin 1700-luvun alkupuolella. 1900-luvun alkupuolella syntyivät sähköiset kosketinsoittimet, kuten ondes Martenot.
