Ero sivun ”Vigdís Finnbogadóttir” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähdemerkintöjen tarkistus. |
p linkit |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Voittaessaan vuoden 1980 vaaleissa hän oli ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies maailmassa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/207576/Vigdis-Finnbogadottir/ | Nimeke = Vigdís Finnbogadóttir | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 23.10.2013 }}</ref> Hänet valittiin uudestaan vuosina [[1984]] ja [[1992]] ilman vastaehdokasta. Vuoden [[1988]] vaalit hän voitti ylivoimaisesti. |
Voittaessaan vuoden 1980 vaaleissa hän oli ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies maailmassa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/207576/Vigdis-Finnbogadottir/ | Nimeke = Vigdís Finnbogadóttir | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 23.10.2013 }}</ref> Hänet valittiin uudestaan vuosina [[1984]] ja [[1992]] ilman vastaehdokasta. Vuoden [[1988]] vaalit hän voitti ylivoimaisesti. |
||
Vigdís valmistui Islannin yliopistosta ja opiskeli sen jälkeen ranskaa ja ranskalaista kirjallisuutta Grenoblen ja Sorbonnen yliopistoissa erikoistuen draamaan. Hän opetti ranskaa joitakin vuosia. Hän perusti matkailuoppaan koulutusohjelman Islannin matkailutoimistolle. Vuosina 1972–1980 hän oli Reykjavikin Teatteriseuran johtaja ja kehitti suosittuja draamasarjoja Islannin Televisiolle. Hän toimi myös Pohjoismaiden |
Vigdís valmistui [[Islannin yliopisto|Islannin yliopistosta]] ja opiskeli sen jälkeen ranskaa ja ranskalaista kirjallisuutta Grenoblen ja [[Sorbonnen yliopisto|Sorbonnen]] yliopistoissa erikoistuen draamaan. Hän opetti ranskaa joitakin vuosia. Hän perusti matkailuoppaan koulutusohjelman Islannin matkailutoimistolle. Vuosina 1972–1980 hän oli Reykjavikin Teatteriseuran johtaja ja kehitti suosittuja draamasarjoja Islannin Televisiolle. Hän toimi myös [[Pohjoismaiden neuvosto|Pohjoismaiden neuvoston]] kulttuuriasioiden neuvoa antavan komission puheenjohtajana.<ref name="New York Times">[http://www.nytimes.com/1982/09/08/garden/iceland-s-president-dispels-some-myths.html/] The New York Times. Ajankohta 8.9.1982. Viitattu 14.6.2017</ref> |
||
Lokakuun 24. päivänä 1975 Islannin naiset olivat poissa työpaikoiltaan ("Kvennafrídagurinn"). He kokoontuivat järjestettyihin tapaamisiin Islannin eri puolilla. Naiset olivat tyytymättömiä siihen, että heitä ei otettu vakavasti politiikassa – parlamentissa oli vähän naisia. Vuoden 1980 presidentinvaalien aikaan monet islantilaiset olivat järkkymättömiä: ehdokkaiden joukossa tuli olla myös nainen. Vigdísin nimi esiintyi yhtenä mahdollisuutena lehdistössä. Vigdís Finnbogadóttir ja Guðlaugur Þorvaldsson olivat suosituimmat ehdokkaat. Vigdís sai äänistä 33,8% ja Guðlaugur 32,3%. Islannin presidentin asema on seremoniallinen, mutta presidentti voi jättää lakialoitteen vahvistamatta ja sitä kautta alistaa sen kansanäänestykselle.<ref name="Grapevine">[https://grapevine.is/mag/feature/2014/03/24/madam-president/] The Reykjavik Grapevine. Ajankohta 24.3.2014. Viitattu 14.6.2017</ref> |
Lokakuun 24. päivänä 1975 Islannin naiset olivat poissa työpaikoiltaan ("Kvennafrídagurinn"). He kokoontuivat järjestettyihin tapaamisiin Islannin eri puolilla. Naiset olivat tyytymättömiä siihen, että heitä ei otettu vakavasti politiikassa – parlamentissa oli vähän naisia. Vuoden 1980 presidentinvaalien aikaan monet islantilaiset olivat järkkymättömiä: ehdokkaiden joukossa tuli olla myös nainen. Vigdísin nimi esiintyi yhtenä mahdollisuutena lehdistössä. Vigdís Finnbogadóttir ja Guðlaugur Þorvaldsson olivat suosituimmat ehdokkaat. Vigdís sai äänistä 33,8% ja Guðlaugur 32,3%. Islannin presidentin asema on seremoniallinen, mutta presidentti voi jättää lakialoitteen vahvistamatta ja sitä kautta alistaa sen [[Kansanäänestys|kansanäänestykselle]].<ref name="Grapevine">[https://grapevine.is/mag/feature/2014/03/24/madam-president/] The Reykjavik Grapevine. Ajankohta 24.3.2014. Viitattu 14.6.2017</ref> |
||
Haastattelussa vuonna 1982 Vigdís kertoi, että hänen virkansa on täysin epäpoliittinen ja että presidentin tehtävä on olla kansakunnan yhtenäisyyden ja identiteetin symboli. Vigdis toimi aktiivisesti kulttuurilähettiläänä parantamassa maansa julkisuuskuvaa. Hän on kertonut olevansa ylpeä siitä, että oli Islannin ensimmäinen naispuolinen presidentti, joka sai vierailukutsuja ympäri maailmaa. Hän markkinoi islantilaisia tuotteita virallisilla ulkomaanvierailuilla, muun muassa pukeutumalla islantilaiseen lampaannahkaan ja villaan valtiovierailulla Tanskaan helmikuussa 1982. Hän pitää Islannin luonnosta huolehtimista tärkeänä ja oli presidenttinä mukana ympäristönsuojelutyössä. Hän korosti myös henkisiä arvoja, kuten kulttuuria ja islannin kieltä.<ref name="EB"/><ref name="New York Times"/><ref name="Grapevine"/> |
Haastattelussa vuonna 1982 Vigdís kertoi, että hänen virkansa on täysin epäpoliittinen ja että presidentin tehtävä on olla kansakunnan yhtenäisyyden ja identiteetin symboli. Vigdis toimi aktiivisesti kulttuurilähettiläänä parantamassa maansa julkisuuskuvaa. Hän on kertonut olevansa ylpeä siitä, että oli Islannin ensimmäinen naispuolinen presidentti, joka sai vierailukutsuja ympäri maailmaa. Hän markkinoi islantilaisia tuotteita virallisilla ulkomaanvierailuilla, muun muassa pukeutumalla islantilaiseen lampaannahkaan ja villaan valtiovierailulla [[Tanska|Tanskaan]] helmikuussa 1982. Hän pitää Islannin luonnosta huolehtimista tärkeänä ja oli presidenttinä mukana ympäristönsuojelutyössä. Hän korosti myös henkisiä arvoja, kuten kulttuuria ja islannin kieltä.<ref name="EB"/><ref name="New York Times"/><ref name="Grapevine"/> |
||
Hän on ollut [[Harvardin yliopisto]]n John F. Kennedy Schoolin maailman naisjohtajien neuvoston (Women's Leadership Board, WLB) puheenjohtaja ja [[UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs]]. Ennen presidentiksi valintaansa Vigdís vastusti Natoa. Hän on kertonut olevansa pasifisti.<ref name="Grapevine"/><ref name="New York Times"/> |
Hän on ollut [[Harvardin yliopisto]]n John F. Kennedy Schoolin maailman naisjohtajien neuvoston (Women's Leadership Board, WLB) puheenjohtaja ja [[UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs]]. Ennen presidentiksi valintaansa Vigdís vastusti [[Nato|Natoa]]. Hän on kertonut olevansa [[pasifisti]].<ref name="Grapevine"/><ref name="New York Times"/> |
||
Islannin yliopiston humanististen tieteiden tiedekunnan kielten tutkimuskeskus (isl. ''Stofnun Vigdísar Finnbogadóttur í erlendum tungumálum'', engl. ''Vigdís Finnbogadóttir Institute of Foreign Languages'') on nimetty hänen mukaansa.<ref name="Grapevine"/> |
Islannin yliopiston humanististen tieteiden tiedekunnan kielten tutkimuskeskus (isl. ''Stofnun Vigdísar Finnbogadóttur í erlendum tungumálum'', engl. ''Vigdís Finnbogadóttir Institute of Foreign Languages'') on nimetty hänen mukaansa.<ref name="Grapevine"/> |
||
Versio 15. kesäkuuta 2017 kello 22.56
| Vigdís Finnbogadóttir | |
|---|---|
[[Tiedosto:.jpg) |250px|Vigdis Finnbogadottir 1985]]Vigdis Finnbogadottir 1985 |
|
| Islannin 4. presidentti | |
| Pääministeri |
Gunnar Thoroddsen Steingrímur Hermannsson Þorsteinn Pálsson Steingrímur Hermannsson Davíð Oddsson |
| Edeltäjä | Kristján Eldjárn |
| Seuraaja | Ólafur Ragnar Grímsson |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1930 Reykjavik, Islanti |
| Ammatti | opettaja |
Vigdís Finnbogadóttir 
kuuntele ääntämys (ohje) (s. 15. huhtikuuta 1930) oli Islannin neljäs presidentti vuosina 1980–1996.
Voittaessaan vuoden 1980 vaaleissa hän oli ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtionpäämies maailmassa.[1] Hänet valittiin uudestaan vuosina 1984 ja 1992 ilman vastaehdokasta. Vuoden 1988 vaalit hän voitti ylivoimaisesti.
Vigdís valmistui Islannin yliopistosta ja opiskeli sen jälkeen ranskaa ja ranskalaista kirjallisuutta Grenoblen ja Sorbonnen yliopistoissa erikoistuen draamaan. Hän opetti ranskaa joitakin vuosia. Hän perusti matkailuoppaan koulutusohjelman Islannin matkailutoimistolle. Vuosina 1972–1980 hän oli Reykjavikin Teatteriseuran johtaja ja kehitti suosittuja draamasarjoja Islannin Televisiolle. Hän toimi myös Pohjoismaiden neuvoston kulttuuriasioiden neuvoa antavan komission puheenjohtajana.[2]
Lokakuun 24. päivänä 1975 Islannin naiset olivat poissa työpaikoiltaan ("Kvennafrídagurinn"). He kokoontuivat järjestettyihin tapaamisiin Islannin eri puolilla. Naiset olivat tyytymättömiä siihen, että heitä ei otettu vakavasti politiikassa – parlamentissa oli vähän naisia. Vuoden 1980 presidentinvaalien aikaan monet islantilaiset olivat järkkymättömiä: ehdokkaiden joukossa tuli olla myös nainen. Vigdísin nimi esiintyi yhtenä mahdollisuutena lehdistössä. Vigdís Finnbogadóttir ja Guðlaugur Þorvaldsson olivat suosituimmat ehdokkaat. Vigdís sai äänistä 33,8% ja Guðlaugur 32,3%. Islannin presidentin asema on seremoniallinen, mutta presidentti voi jättää lakialoitteen vahvistamatta ja sitä kautta alistaa sen kansanäänestykselle.[3]
Haastattelussa vuonna 1982 Vigdís kertoi, että hänen virkansa on täysin epäpoliittinen ja että presidentin tehtävä on olla kansakunnan yhtenäisyyden ja identiteetin symboli. Vigdis toimi aktiivisesti kulttuurilähettiläänä parantamassa maansa julkisuuskuvaa. Hän on kertonut olevansa ylpeä siitä, että oli Islannin ensimmäinen naispuolinen presidentti, joka sai vierailukutsuja ympäri maailmaa. Hän markkinoi islantilaisia tuotteita virallisilla ulkomaanvierailuilla, muun muassa pukeutumalla islantilaiseen lampaannahkaan ja villaan valtiovierailulla Tanskaan helmikuussa 1982. Hän pitää Islannin luonnosta huolehtimista tärkeänä ja oli presidenttinä mukana ympäristönsuojelutyössä. Hän korosti myös henkisiä arvoja, kuten kulttuuria ja islannin kieltä.[1][2][3]
Hän on ollut Harvardin yliopiston John F. Kennedy Schoolin maailman naisjohtajien neuvoston (Women's Leadership Board, WLB) puheenjohtaja ja UNESCOn hyvän tahdon lähettiläs. Ennen presidentiksi valintaansa Vigdís vastusti Natoa. Hän on kertonut olevansa pasifisti.[3][2]
Islannin yliopiston humanististen tieteiden tiedekunnan kielten tutkimuskeskus (isl. Stofnun Vigdísar Finnbogadóttur í erlendum tungumálum, engl. Vigdís Finnbogadóttir Institute of Foreign Languages) on nimetty hänen mukaansa.[3]
Vigdís meni naimisiin 23-vuotiaana ja erosi yhdeksän vuotta myöhemmin. Hän adoptoi tyttären. Hänellä on kolme lapsenlasta.[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vigdís Finnbogadóttir Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kristján Eldjárn |
Islannin presidentti 1980–1996 |
Seuraaja: Ólafur Ragnar Grímsson |