Ero sivun ”VOC-päästöt” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
Maalien valmistuksessa syntyviä päästöjä eliminoidaan ottamalla haihtuvat aineet talteen prosessissa ja polttamalla ne katalyyttisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.formiasmartvoc.com/fi/tikkurila-poistanut-maalinvalmistuksen-voc-päästöt-menestyksekkäästi-katalyyttisellä-polttolaitoksel | Nimeke =Tikkurila on poistanut maalinvalmistuksen VOC-päästöt menestyksekkäästi katalyyttisellä polttolaitoksella jo vuosikausia | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Formia | Viitattu = 5.8.2013 }}</ref> |
Maalien valmistuksessa syntyviä päästöjä eliminoidaan ottamalla haihtuvat aineet talteen prosessissa ja polttamalla ne katalyyttisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.formiasmartvoc.com/fi/tikkurila-poistanut-maalinvalmistuksen-voc-päästöt-menestyksekkäästi-katalyyttisellä-polttolaitoksel | Nimeke =Tikkurila on poistanut maalinvalmistuksen VOC-päästöt menestyksekkäästi katalyyttisellä polttolaitoksella jo vuosikausia | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Formia | Viitattu = 5.8.2013 }}</ref> |
||
Merkittäviä VOC-päästölähteitä on myös metalliteollisuuden pinnoitteet kuten korroosionestoaineet. Suurien metallikappaleiden pinnoituksessa työntekijöillä on suuri riski altistua haitallisille yhdisteille. Yksi syy on se että mahdollisesti varsinainen työn tekijä käyttää suojaimia mutta samoissa tehdastiloissa muilla suojaimia ei ole. Suomessa ollaan pisimmällä VOC-vapaiden korroosionestoaineiden kehityksessä. Näistä uusista nanopinnoitteista odotetaan uutta cleantech-vientituotetta Suomelle. |
Merkittäviä VOC-päästölähteitä on myös metalliteollisuuden pinnoitteet kuten korroosionestoaineet. Suurien metallikappaleiden pinnoituksessa työntekijöillä on suuri riski altistua haitallisille yhdisteille. Yksi syy on se että mahdollisesti varsinainen työn tekijä käyttää suojaimia mutta samoissa tehdastiloissa muilla suojaimia ei ole. Suomessa ollaan pisimmällä VOC-vapaiden korroosionestoaineiden kehityksessä. Näistä uusista nanopinnoitteista odotetaan uutta [[cleantech]]-vientituotetta Suomelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fineko.fi/fi/tuotteet/eco/ | Nimeke =Fineko on poistanut korroosiosuojauksen VOC-päästöt menestyksekkäästi | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref> |
||
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fineko.fi/fi/tuotteet/eco/ | Nimeke =Fineko on poistanut korroosiosuojauksen VOC-päästöt menestyksekkäästi | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 10. kesäkuuta 2017 kello 14.52
VOC (lyhenne sanoista Volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Niiden kiehumispiste on alle 250 °C[1] ja joiden höyrynpaine lämpötilassa 20 °C on 0,01 kPa tai enemmän. Osa näistä on kaasuja jo huoneenlämmössä. Ne liukenevat helposti veteen. VOC-aineita tulee ympäristöön sekä luonnollisista lähteistä että ihmisen toimien seurauksena.[2]
VVOC-yhdisteet (very volatile organic compounds) käsittävät ne haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joiden kiehumispiste on välillä 0–50 °C ja höyrynpaine lämpötilassa 20 °C on yli 15 kPa. Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet eli SVOC-yhdisteet (semi volatile organic compounds) käsittävät ne puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet, joiden kiehumispiste on välillä 240–400 °C ja höyrynpaine on yli 10-2…10-8 kPa.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat osasyy savusumuun muodostamalla alailmakehän otsonia reagoidessaan auringonvalon läsnä ollessa typen oksideihin. Alailmakehässä otsoni on haitallista ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle. Vesiliukoisuutensa takia VOC-aineet ovat myös uhka pohjaveden laadulle.[2] Joidenkin VOC-yhdisteiden on havaittu tai epäilty aiheuttavan syöpää.[3]
Suuri osa VOC-päästöistä tulee liikenteen palamattomista polttoainejäämistä. Toinen suuri lähde ovat kemialliset liuottimet.[2]
Joidenkin yritysten, kuten maalitehtaiden ja huoltoasemien ympäristöluvissa on velvollisuus vuosittaisten VOC-päästöjen raportointiin. Raportoitavia VOC-kemikaaleja ovat muun muassa:
- alifaattiset hiilivedyt kuten heksaani ja butadieeni
- aromaattiset hiilivedyt kuten bentseeni, ksyleeni, ja styreeni
- klooratut hiilivedyt kuten metyylikloridi, metyleenikloridi, trikloorimetaani, dikloorietaani ja trikloorietaani
- alkoholit
- glykolit
- glykolieetterit
- eetterit
- esterit
- orgaaniset hapot
- ketonit ja aldehydit
- eloperäiset typpiyhdisteet
- CFC-yhdisteet
Euroopan unioni säätelee VOC-päästöjen enimmäismääriä direktiivillä.[4]
Suomessa
VOC-päästöjen pienentämiseksi VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuutta eräissä maaleissa ja lakoissa on 2005 rajoitettu asetuksella[1] ja laitoksille ja toiminnoille on 2015 asetettu päästörajat.[5]
Suomi ei ole pystynyt vähentämään VOC-päästöjään riittävästi kansainvälisistä kaukokulkeutumissopimuksista huolimatta. Näillä sopimuksilla Suomen olisi pitänyt vähentää VOC-päästöjään vähintään 30 prosenttia vuodesta 1988 vuoteen 1999 mennessä. Keväällä 2001 Suomen VOC-päästöt näyttivät vähentyneen vuoteen 1999 mennessä vain 9 prosenttia vuoden 1988 määrästä, joten maa tiedotti asiasta pöytäkirjojen täytäntöönpanoa valvovalle komitealle. Tarkennettu päästölaskelma osoitti sittemmin saasteitten laskun vähentyneen 24 prosenttia.
Kemianteollisuus
Lainsäädäntö on tiukentanut kemianalan tuotteiden aiheuttamaa VOC-päästöjen määrää: Esimerkiksi maalien päästöjä on vähennetty siirtymällä liuotinohenteisista vesiohenteisiin laatuihin. Toinen tapa päästöjen vähentämiseen on ollut siirtyminen käyttämään UV-kovettuvia maaleja, joissa voi kuiva-ainepitoisuus olla jopa 100%, jolloin päästöjä ei synny.
Maalien valmistuksessa syntyviä päästöjä eliminoidaan ottamalla haihtuvat aineet talteen prosessissa ja polttamalla ne katalyyttisesti.[6]
Merkittäviä VOC-päästölähteitä on myös metalliteollisuuden pinnoitteet kuten korroosionestoaineet. Suurien metallikappaleiden pinnoituksessa työntekijöillä on suuri riski altistua haitallisille yhdisteille. Yksi syy on se että mahdollisesti varsinainen työn tekijä käyttää suojaimia mutta samoissa tehdastiloissa muilla suojaimia ei ole. Suomessa ollaan pisimmällä VOC-vapaiden korroosionestoaineiden kehityksessä. Näistä uusista nanopinnoitteista odotetaan uutta cleantech-vientituotetta Suomelle.[7]
Lähteet
- "Suomen VOC-päästöt vähentyneet oletettua hitaammin". Ympäristöministeriön tiedote, 14. joulukuuta 2001. [vanhentunut linkki]
Viitteet
- ↑ a b Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta Finlex. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ a b c Volatile Organic Compounds (VOCs) Toxic Substances Hydrology Program. USGS U.S. Geological Survey. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ Volatile Organic Compounds (VOCs) UNEP. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ Direktiivi 31999L0013 (Neuvoston direktiivi 1999/13/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1999, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta) EU. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ Valtioneuvoston asetus eräiden orgaanisia liuottimia käyttävien toimintojen ja laitosten ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamisesta Finlex
- ↑ Tikkurila on poistanut maalinvalmistuksen VOC-päästöt menestyksekkäästi katalyyttisellä polttolaitoksella jo vuosikausia Formia. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ Fineko on poistanut korroosiosuojauksen VOC-päästöt menestyksekkäästi fineko.fi.