Ero sivun ”Petäjävesi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Tunnettuja petäjäveteläisiä: Lisää tietoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
valtuusto 2017 |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| johtaja = [[Eero Vainio]] |
| johtaja = [[Eero Vainio]] |
||
| valtuusto-koko = 21 |
| valtuusto-koko = 21 |
||
| valtuusto-puolueet = |
| valtuusto-puolueet = 2017–2021<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2017/fi/kutulos_592.html | Nimeke = Kuntavaalit 2017, Petäjävesi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.6.2017}}</ref><br /> • [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> • [[Perussuomalaiset|Ps.]]<br /> • [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> • [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> • [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> • [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> • [[Vasemmistoliitto|Vas.]] |
||
| valtuusto-paikat = <br /> |
| valtuusto-paikat = <br />9<br />3<br />2<br />2<br />2<br />2<br />1 |
||
| www-osoite = http://www.petajavesi.fi/ |
| www-osoite = http://www.petajavesi.fi/ |
||
| www-nimi = www.petajavesi.fi |
| www-nimi = www.petajavesi.fi |
||
Versio 8. kesäkuuta 2017 kello 16.48
| Petäjävesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
| Kuntanumero | 592 |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 456,42 km² |
| – sisävesi | 38,99 km² |
| Väkiluku |
3 593 203:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 7,87 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,9 % |
| – 15–64-v. | 56,3 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Eero Vainio |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • SDP • Kok. • KD • Vihr. • Vas. |
9 3 2 2 2 2 1 |
| www.petajavesi.fi | |
Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 593 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,87 asukasta/km². Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879. Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[7]
Petäjävesi on tunnettu Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[8]
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.
Liikenne
Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Kyliä
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro
Asuinalueita
Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi
Kouluja
Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio.
Nähtävyyksiä
- Petäjäveden vanha kirkko Unescon maailmanperintökohde
- Karhunahas retkeilyreitti
- Karikkoselkä meteoriittijärvi
- Tampin kierros retkeilyreitti
- Keski-Suomen tieliikennemuseo
- Radio- ja puhelinmuseo
Tunnettuja petäjäveteläisiä
- Kaija Kiiski, näyttelijä
- Mikko Hannula, urheilutoimittaja
- Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija
- Timo Reina, valtiosihteeri
- Juhana Vähänen, kirjailija
- Eila Manerus, yrittäjä
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
Kirjallisuutta
- Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria - alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
- Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.
Aiheesta muualla
| ||||||||||