Ero sivun ”Karjanhoito” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
399 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.<ref name="IX"/> Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/dairying | Nimeke = Dairying | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
 
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3598677-kasvava-karjatalous-on-uhka-ja-mahdollisuus-latinalaisessa-amerikassa | Nimeke = KASVAVA KARJATALOUS ON UHKA JA MAHDOLLISUUS LATINALAISESSA AMERIKASSA | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Kansan Uutiset | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella.Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3838 | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Taija Kaarlenkaski | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Agricola | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ammattinetti | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
 
== Historia ==
Karjanhoitoa opetetetaan monissa oppilaitoksissa ympäri maailmaa.
Karjanhoitoa harjoitettiin neoliittisella kaudella, mutta se saattoi alkaa aikaisemminkin. Arkeologiset todisteet osoittavat, että vuohia ja lampaita pidettiin laajasti Aasiassa viimeistään 8000 vuotta eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancient.eu/Animal_Husbandry/ | Nimeke = Animal husbandry | Tekijä = Joshua J. Mark | Ajankohta = | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 7.6.2017 }}</ref>
 
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella.Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3838 | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Taija Kaarlenkaski | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Agricola | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ammattinetti | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3598677-kasvava-karjatalous-on-uhka-ja-mahdollisuus-latinalaisessa-amerikassa | Nimeke = KASVAVA KARJATALOUS ON UHKA JA MAHDOLLISUUS LATINALAISESSA AMERIKASSA | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Kansan Uutiset | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
 
== Ympäristövaikutukset ==
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.<ref name="IX">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ge/ge2/08_ruoantuotanto/801?C:D=2130572&m:selres=2130572 | Nimeke = Maanviljely ja karjanhoito | Tekijä = Salla Lindström | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Internetix | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/uutiset/karjatalous-aiheuttaa-lahes-viidenneksen-kasvihuonepaastoista | Nimeke = KARJATALOUS AIHEUTTAA LÄHES VIIDENNEKSEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ | Tekijä = | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref>
 

Navigointivalikko