Ero sivun ”Karjanhoito” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Karjanhoito''' eli '''karjatalous''' tarkoittaa [[karja]]eläinten kuten [[Nauta|naudan]], [[jakki]]en tai [[vuohi]]en kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti. |
'''Karjanhoito''' eli '''karjatalous''' tarkoittaa [[karja]]eläinten kuten [[Nauta|naudan]], [[jakki]]en tai [[vuohi]]en kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti. |
||
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.<ref name="IX"/> |
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.<ref name="IX"/> Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/dairying | Nimeke = Dairying | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
||
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella.Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3838 | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Taija Kaarlenkaski | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Agricola | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ammattinetti | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
Suomessa on pidetty [[lammas|lampaita]] mahdollisesti jo [[kivikausi|kivikaudelta]] ja nautoja [[pronssikausi|pronssikaudelta]] alkaen. [[Hevonen]] on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella.Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3838 | Nimeke = Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos | Tekijä = Taija Kaarlenkaski | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Agricola | Selite = Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/398_ammatti | Nimeke = Tuotantoeläintenhoitaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ammattinetti | Viitattu = 6.6.2017 }}</ref> |
||
Versio 6. kesäkuuta 2017 kello 23.02
Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi. Sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina ensimmäisten eläinten kesyttämisestä asti.
Karjanhoito voidaan jakaa lypsykarjan ja lihakarjan kasvattamiseen. Joskus myös siipikarja erotetaan omaksi ryhmäkseen.[1] Ihmisen ravinnoksi tarkoitettua maitoa saadaan lähinnä lehmistä, puhveleista ja vuohista.[2]
Suomessa on pidetty lampaita mahdollisesti jo kivikaudelta ja nautoja pronssikaudelta alkaen. Hevonen on saapunut Suomeen viimeistään pronssikauden lopussa, kun taas siat, vuohet ja kanat tulivat Suomeen vasta historiallisella ajalla, todennäköisesti myöhäisellä rautakaudella.Nykyiset maatiaiskarjarodut muodostuivat 1800-luvulla.[3] Kotieläintilojen ja niillä työskentelevien ihmisten lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti.[4]
Karjanhoitoa opetetetaan monissa oppilaitoksissa ympäri maailmaa.
Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.[5]
Maapallon maa-alasta yli neljännes on karjatalouden käytössä.[1] YK:n maailman elintarvikejärjestön FAO:n laskelmien mukaan karjan kasvatus aiheuttaa jopa 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi karjatalouden tuotteet vaativat usein kylmäsäilytystä, ja myös kylmälaitteiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Salla Lindström: Maanviljely ja karjanhoito Internetix. 2014. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Dairying Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Taija Kaarlenkaski: Suomalaisen karjanhoidon varhaishistorian perusteos (Arvio teoksesta Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.) Agricola. 2015. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ Tuotantoeläintenhoitaja Ammattinetti. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ KASVAVA KARJATALOUS ON UHKA JA MAHDOLLISUUS LATINALAISESSA AMERIKASSA Kansan Uutiset. 2016. Viitattu 6.6.2017.
- ↑ KARJATALOUS AIHEUTTAA LÄHES VIIDENNEKSEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ Ruokatieto. 2007. Viitattu 6.6.2017.
Aiheesta muualla