Ero sivun ”Sipadan” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| asutuskeskukset = |
| asutuskeskukset = |
||
| piirikunta = [[Semporna]] |
| piirikunta = [[Semporna]] |
||
| osavaltio = |
| osavaltio = {{Sabah}} |
||
| valtio = |
| valtio = {{Malesia}} |
||
}} |
}} |
||
[[File:Sabah-Islands-DarvelBay PulauSipadan-Pushpin.png|thumb|200px|Sipadanin sijainti]] |
[[File:Sabah-Islands-DarvelBay PulauSipadan-Pushpin.png|thumb|200px|Sipadanin sijainti]] |
||
Versio 29. toukokuuta 2017 kello 12.12
| Sipadan | |
|---|---|
 |
|
| Maantiede | |
| Saariryhmä | Malaijien saaristo |
| Merialue | Tyynimeri, Celebesinmeri |
| Pinta-ala | 0,16 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Malesia |
| Osavaltio |
 Sabah |
| Piirikunta | Semporna |
Sipadan (malaijiksi Pulau Sipadan) on tuliperäinen saari Malesiassa. Se sijaitsee Celebesinmeressä, noin 36 km Borneosta kaakkoon. Saari on muodostunut merenpohjassa olevan tulivuoren ja vuosituhansien aikana kasvaneen koralliriutan päälle. Se nousee 600 m miltei pystysuoraan merenpohjasta. Koralliriutan ekosysteemi tarjoaa elinympäristön noin 3000 eri lajille.[1]
Saaren tärkein elinkeino on sukellusmatkailu. Todella suosittu sukelluskohde siitä tuli sen jälkeen kun Jacques Cousteau huomasi saaren lajiston monipuolisuuden.[2] Parhaimmissa tapauksessa 10 metrin päässä rannalta on 600 metrin äkkijyrkkä pudotus. Saaren korallien läheisyydessä voi tavata valtavia kalaparvia, haita, kilpikonnia ja valaita. Tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi, barrakudat, rauskut, vasarahait ja valashai. Saaren juuressa on kalkkikiviluolia, joista löytyy kilpikonnan luurankoja.
Suurelle yleisölle saari tuli tunnetuksi vuonna 2000 kun Abu Sayyaf kidnappasi 23. huhtikuuta saarella olleen useiden eri maiden kansalaisista koostuneen matkailijaryhmän Jolon saarelle Filippiineille.[3] Panttivankien joukossa olivat saarella sukeltamassa olleet suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen, jotka vapautettiin saman vuoden syyskuussa.
Vuoteen 2002 oli kiisteltyä, kuuluiko Sipadan Malesialle vai Indonesialle. Joulukuussa 2002 kansainvälisen tuomioistuimen päätöksellä se päätettiin yhdessä Ligitanin saaren kanssa antaa Malesian hallintaan.[4] Malesian hallituksen päätöksellä saaren sukellusliikkeet määrättiin siirtämään toimintansa Sipadania ympäröiville saarille saaren ekosysteemin suojelemiseksi vuoden 2004 loppuun mennessä. 15. toukokuuta 2006 rakennustarvikelastissa ollut proomu ajautui saaren kylkeen Barracuda Pointin lähellä tuhoten jopa 372 m² saaren koralleista.[5] Myöhemmin kävi ilmi, että rakennustarvikkeet oli varattu saarelle rakennettavaan Malesian hallituksen rahoittamaa sukelluskeskusta varten. Rakennustyöt jatkuvat edelleen muiden sukellusyrittäjien ja Malesian pääministerin vastustuksesta huolimatta.lähde?
Lähteet
- ↑ Sipadan Travel Agent sipadantravelagent.com.
- ↑ Sipadan, a new age dawns Travel - Malaysian Vacations. [vanhentunut linkki]
- ↑ Timeline: The Jolo hostage drama BBC.
- ↑ International Courts finds that sovereignty over islands of Ligitan and Sipadan belongs to Malaysia YK. Viitattu 13.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Massive steel barge crashes into Sipadan reef 16.5.2006. Dive Magazine, UK. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Kansainvälisen oikeusistuimen lehdistötiedote (englanniksi)
- FiNS Blog Silminnäkijäkuvaus koralliriutan vaurioista (englanniksi)
Matkaopas aiheesta Sipadan Wikivoyagessa (englanniksi)
