Ero sivun ”Mandelaiset kielet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Rivi 1: Rivi 1:
'''Mandelaiset kielet''' ovat Länsi-[[Afrikka|Afrikassa]] puhuttujen noin 40 kielen ryhmä. [[Joseph Greenberg]]in mukaan ne kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisiin kieliin]]. Usein niitä pidetään myös erillisenä kieliryhmänä, jolla ei ole sukulaisia.<ref name="Afrika 138">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref>
'''Mandelaiset kielet''' ovat Länsi-[[Afrikka|Afrikassa]] puhuttujen noin 40 kielen ryhmä. [[Joseph Greenberg]]in mukaan ne kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaisiin kieliin]]. Usein niitä pidetään myös erillisenä kieliryhmänä, jolla ei ole sukulaisia.<ref name="Afrika 138">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref>


Suurimpia mandekieliä ovat [[mandingon kieli|mandingo]] ja sen lähisukukielet [[maninkan kieli|maninka]] ja [[malinken kieli|maninke]] (noin 9 miljoonaa puhujaa [[Mali]]ssa, [[Burkina Faso]]ssa, [[Guinea]]ssa, [[Senegal]]issa ja [[Liberia]]ssa), Malin pääkieli [[bambaran kieli|bambara]], Burkina Fason [[djulan kieli|djula]] ja [[soninken kieli|soninke]] (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat [[busan kieli|busa]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[manon kieli|mano]], [[menden kieli|mende]], [[samon kieli|samo]] ja [[vain kieli|vai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>
Suurimpia mandekieliä ovat [[mandingon kieli|mandingo]] ja sen lähisukukielet [[maninkan kieli|maninka]] ja [[malinken kieli|malinke]] (noin 9 miljoonaa puhujaa [[Mali]]ssa, [[Burkina Faso]]ssa, [[Guinea]]ssa, [[Senegal]]issa ja [[Liberia]]ssa), Malin pääkieli [[bambaran kieli|bambara]], Burkina Fason [[djulan kieli|djula]] ja [[soninken kieli|soninke]] (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat [[busan kieli|busa]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[manon kieli|mano]], [[menden kieli|mende]], [[samon kieli|samo]] ja [[vain kieli|vai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>


Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, [[loman kieli|lomaa]], [[kpemen kieli|kpemeä]] ja [[bamanan kieli|bamanaa]] varten laadittiin omaperäiset kirjoitusjärjestelmät, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. [[vai-kirjoitus]], [[mende-kirjoitus]]). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella]], eräitä muita kieliä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella]] kirjaimistolla.<ref name="Afrika 138" />
Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, [[loman kieli|lomaa]], [[kpemen kieli|kpemeä]] ja [[bamanan kieli|bamanaa]] varten laadittiin omaperäiset kirjoitusjärjestelmät, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. [[vai-kirjoitus]], [[mende-kirjoitus]]). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella]], eräitä muita kieliä [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella]] kirjaimistolla.<ref name="Afrika 138" />

Versio 28. toukokuuta 2017 kello 16.56

Mandelaiset kielet ovat Länsi-Afrikassa puhuttujen noin 40 kielen ryhmä. Joseph Greenbergin mukaan ne kuuluvat nigeriläis-kongolaisiin kieliin. Usein niitä pidetään myös erillisenä kieliryhmänä, jolla ei ole sukulaisia.[1]

Suurimpia mandekieliä ovat mandingo ja sen lähisukukielet maninka ja malinke (noin 9 miljoonaa puhujaa Malissa, Burkina Fasossa, Guineassa, Senegalissa ja Liberiassa), Malin pääkieli bambara, Burkina Fason djula ja soninke (noin miljoona puhujaa lähinnä Malissa ja Burkina Fasossa). Muita kieliä ovat busa, kpelle, mano, mende, samo ja vai.[2]

Useimmat mandelaiset kielet toimivat yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. 1800–1900-lukujen vaihteessa vaita, mendeä, lomaa, kpemeä ja bamanaa varten laadittiin omaperäiset kirjoitusjärjestelmät, jotka eivät yleensä saaneet laajempaa käyttöä (ks. vai-kirjoitus, mende-kirjoitus). Mandingoa, maninkaa ja djulaa kirjoitetaan arabialaisella, eräitä muita kieliä latinalaisella kirjaimistolla.[1]

Lähteet

  1. a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 138. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  2. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 127. Tampere: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-734-X.