Ero sivun ”Risto Ahonen (kolumnisti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
{{Poistettava}} |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Poistettava}} |
|||
'''Risto Ahonen''' (s. [[1949]]) on [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomesta]], [[Jämsä]]stä syntyisin oleva viestintäsuunnittelija, kirjailija, ja kriitikko. Risto Ahonen on toiminut useita vuosia mm. sanomalehti [[Keskisuomalainen|Keskisuomalaisen]] kolumnistina. Paikallisesti hänet tunnetaan kriittisenä sitoutumattomana mielipidekirjoittajana. |
'''Risto Ahonen''' (s. [[1949]]) on [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomesta]], [[Jämsä]]stä syntyisin oleva viestintäsuunnittelija, kirjailija, ja kriitikko. Risto Ahonen on toiminut useita vuosia mm. sanomalehti [[Keskisuomalainen|Keskisuomalaisen]] kolumnistina. Paikallisesti hänet tunnetaan kriittisenä sitoutumattomana mielipidekirjoittajana. |
||
Versio 21. syyskuuta 2006 kello 20.57
 |
Tämän artikkelin poistamista on ehdotettu, ja ehdotuksen harkinta sekä äänestys ovat käynnissä. Voit osallistua keskusteluun tämän artikkelin äänestyssivulla. Poistoehdotukset perustuvat poistokäytäntöön. Artikkeli poistetaan, jos yhteisö katsoo, että sen aihe ei sovi Wikipediaan itsenäisenä artikkelina. Uusien, lyhyen muokkaushistorian omaavien ja rekisteröitymättömien käyttäjien äänet hylätään. Vain vakituiset, rekisteröityneet käyttäjät saavat äänestää, mutta jokainen voi osallistua keskusteluun. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin äänestys on päättynyt. Voit parannella tätä artikkelia äänestyksen aikanakin. Äänestys ei ala mallineen lisäämisellä, vaan äänestyssivu pitää tehdä erikseen:
|
Risto Ahonen (s. 1949) on Keski-Suomesta, Jämsästä syntyisin oleva viestintäsuunnittelija, kirjailija, ja kriitikko. Risto Ahonen on toiminut useita vuosia mm. sanomalehti Keskisuomalaisen kolumnistina. Paikallisesti hänet tunnetaan kriittisenä sitoutumattomana mielipidekirjoittajana.
Risto Ahonen on toiminut pitkään UPM-Kymmene OY:n Kaipolan paperitehtaalla suunnittelutehtävissä ja myöhemmin Jokilaakson molempien tehtaiden (Jämsänkoski ja Kaipola) viestintätehtävissä viestintäsuunnittelijan tehtävänimikkeellä. Hänen syntymäkotinsa sijaitsee Jämsänniemellä Sammallahden kylässä. Vanhemmat ja isovanhemmatkin (äidin puolelta) olivat pienviljelijöitä ja puutarhan hoitoon erikoistuneet. Mansikan viljely oli merkittävin elannon lähde Piilolan tilalla.
Maaseutuhenkisyys kuvastuu usein Risto Ahosen kirjoituksista. Yhteisöllisesti vähempiosaisten puolestapuhujana hänet myös tunnetaan. Kun 2000 - luvun alussa syntyi kunnissa pienten kyläkoulujen lakkautusbuumi, aktivoitui Risto Ahonen kirjoittamaan ja toimimaan kyläkoulujen puolesta. Hän oli perustamassa Suomen lähikoulut yhdistystä, yhdessä professori Eira Korpisen ja kemisti Ilari Kotimäen kanssa. Yhdistyksen nimissä kerättiin laaja nimiadressi, joka luovutettiin eduskunnan sivistysvaliokunnalle 2005.
Kuntaliitosten vaikutus Suomen yhteiskuntarakenteeseen oli Risto Ahosen seuraava kiinnostuksen ja kirjoittamisen aihe. Hänen ajatustensa mukaan ei Suomen suurimpia asutuskeskuksia pitäisi enää laajentaa liittämällä niihin maaseutukuntia, joiden kehittymisintressit ovat aivan toisenlaiset kuin isojen kaupunkien. Sitävastoin hänen mielestään pitää kaupukien rinnalle vahvistaa maaseutualueita, joiden kehittäminen tapahtuisi rinta rinnan kaupunkikeskusten kanssa. Näin koko yhteiskuntarakenne tervehtyisi, eivätkä erilaisten elinympäristöjen eturistiriidat, sekä eriarvoisuus yhteiskuntapalveluiden suhteen enää lisääntyisi, kuten 2000 - luvun alussa on tapahtunut.
Kaikkiaan epäpoliittinen kriittinen kansalaisvaikuttaminen on Risto Ahoselle ominaista. Hänelle ovat tärkeimpiä pohdinnan aiheita inhimillisyys ja perheyhteisöön liittyvät arvot koko laajuudessaan. Hänen mielestään Suomessa demokratian toteuttaminen ontuu, koska edunvalvojien ja virkamiesten avoin julkinen ajattelu on tyrehtynyt. Ne jotka ilmaisevat avoimesti itseään eivät menesty missään ryhmässä, sillä ryhmäkurista on tullut merkittävin vallan väline ja vain ryhmän tuki pönkittää portaita vallan huipulle.
Risto Ahonen korostaa kriittisen, avoimen ja julkisen kansalaismielipiteen merkitystä. Sillä on suuri vaikutus Suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen kansalaisoikeuksia kunnioittavammaksi ja kritiikkiä sietävämmäksi yhteiskuntajärjestelmäksi.
Kirjallinen tuotanto
- Eheytyvä ihminen[1], ihmissuhteet, Pro Bono, 2005
- Mistä luopuisin?, ihmisyys, Pro Bono, ilmestyy maaliskuussa 2007