Ero sivun ”Orivesi (Saimaa)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| laskujoki = Orivirta; Pistalanjärvi |
| laskujoki = Orivirta; Pistalanjärvi |
||
| virtaus = |
| virtaus = |
||
| järvinumero = 04.311.1.001 |
|||
}} |
}} |
||
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]], ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta [[Puruvesi|Puruveteen]]. |
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]], ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta [[Puruvesi|Puruveteen]]. |
Versio 22. toukokuuta 2017 kello 19.24
Orivesi | |
---|---|
Orivesi |
|
Koordinaatit | |
Sijainti | Liperi, Rääkkylä, Savonlinna ja Kitee |
Pinta-ala | 601,30[1] km² |
Pinnankorkeus | 75,9[1] m |
Rantaviiva | 1 332,46[1] km |
Suurin syvyys | 74[1] m |
Keskisyvyys | 9,16[1] m |
Tilavuus | 5,507[1] km³ |
Laskujoki | Orivirta; Pistalanjärvi |
Järvinumero | 04.311.1.001 |
Orivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Liperin, Rääkkylän, Savonlinnan ja Kiteen alueilla Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Orivesi saa vetensä koillisesta, Pielisen reitin vedet kokoavasta Pyhäselästä kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta Kiteen Pyhäjärvestä Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta Viinijärvestä Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta Haukiveteen, ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta Puruveteen.
Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 kilometriä ja leveyttä 16 kilometriä järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu Paasselkä, keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, Niinikkosaari, Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee Savonrannan kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen Puhoksen taajama. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 metriä. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1 300 kilometriä.[1] Savonlinnan ja Joensuun välinen syväväylä kulkee järven poikki.
Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.[2]