Ero sivun ”Nag Hammadin kirjasto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p –w
kh
Rivi 5: Rivi 5:
Löydetyissä koodekseissa (papyruslehdistä koottu eräänlainen kirja) oli 52 kirjoitusta, joista suurin osa oli entuudestaan tuntemattomia. Kirjoitukset olivat enimmäkseen [[gnostilaisuus|gnostilaisia]]. Joukossa oli myös muita varhaiskristillisiä kirjoituksia, joitakin kirjoituksia, jotka kuuluivat ''[[hermeettinen traditio|Corpus Hermeticumiin]]'', sekä osittainen käännös [[Platon]]in ''[[Valtio (Platon)|Valtiosta]]''.
Löydetyissä koodekseissa (papyruslehdistä koottu eräänlainen kirja) oli 52 kirjoitusta, joista suurin osa oli entuudestaan tuntemattomia. Kirjoitukset olivat enimmäkseen [[gnostilaisuus|gnostilaisia]]. Joukossa oli myös muita varhaiskristillisiä kirjoituksia, joitakin kirjoituksia, jotka kuuluivat ''[[hermeettinen traditio|Corpus Hermeticumiin]]'', sekä osittainen käännös [[Platon]]in ''[[Valtio (Platon)|Valtiosta]]''.


Koodeksien on uskottu olleen peräisin läheisen Pyhän Pakhomioksen [[luostari]]n kirjastosta. Munkit olivat todennäköisesti haudanneet kirjat [[300-luku|300-luvulla]], kun gnostilaisten kirjoitusten omistaminen oli julistettu [[kerettiläisyys|harhaoppiseksi]] ja siitä oli määrätty kovat rangaistukset. Erityisesti [[Athanasios Suuri|Athanasios]] ajoi uutterasti tällaisten kirjoitusten perinpohjaista hävittämistä. Samoin [[Theodosius I]] oli antanut [[390-luku|390-luvulla]] määräykset kirjoitusten tuhoamiseksi. Munkit eivät kuitenkaan tuhonneet kirjoituksia, koska he mahdollisesti ajattelivat asenneilmapiirin lientyvän tulevaisuudessa, jolloin kirjoitukset voitaisiin jälleen kaivaa esiin.
Koodeksien on uskottu olleen peräisin läheisen Pyhän Pakhomioksen [[luostari]]n kirjastosta. Munkit olivat todennäköisesti haudanneet kirjat 300-luvulla, kun gnostilaisten kirjoitusten omistaminen oli julistettu [[kerettiläisyys|harhaoppiseksi]] ja siitä oli määrätty kovat rangaistukset. Erityisesti [[Athanasios Suuri|Athanasios]] ajoi uutterasti tällaisten kirjoitusten perinpohjaista hävittämistä. Samoin [[Theodosius I]] oli antanut 390-luvulla määräykset kirjoitusten tuhoamiseksi. Munkit eivät kuitenkaan tuhonneet kirjoituksia, koska he mahdollisesti ajattelivat asenneilmapiirin lientyvän tulevaisuudessa, jolloin kirjoitukset voitaisiin jälleen kaivaa esiin.


Löydetyt kirjoitukset oli kirjoitettu [[kopti|koptin kielellä]], mutta ne olivat kaikki todennäköisesti käännöksiä [[muinaiskreikka|kreikan kielestä]]. Tunnetuin löydöistä oli [[Jeesus|Jeesuksen]] sanoja sisältävä ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', josta Nag Hammadin kirjasto sisälsi ainoan tunnetun kokonaisen version. Egyptin [[Oksyrhynkhos|Oksyrhynkhoksesta]] oli jo vuonna [[1898]] löydetty evankeliumin katkelmia, jotka uuden löydön jälkeen osattiin tunnistaa osiksi samaa evankeliumia. Samoin havaittiin, että kyseessä oli sama evankeliumi, jota oli siteerattu monissa varhaisissa kristillisistä lähteissä. Kirjoitusten alkuperäiset kateissa olevat kreikankieliset versiot on ajoitettu [[0-luku|ensimmäiselle]] tai [[100-luku|toiselle vuosisadalle]], mutta kirjoitukset itse ovat peräisin [[200-luku|200]]- tai [[300-luku|300-luvuilta]].
Löydetyt kirjoitukset oli kirjoitettu [[kopti|koptin kielellä]], mutta ne olivat kaikki todennäköisesti käännöksiä [[muinaiskreikka|kreikan kielestä]]. Tunnetuin löydöistä oli [[Jeesus|Jeesuksen]] sanoja sisältävä ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', josta Nag Hammadin kirjasto sisälsi ainoan tunnetun kokonaisen version. Egyptin [[Oksyrhynkhos|Oksyrhynkhoksesta]] oli jo vuonna 1898 löydetty evankeliumin katkelmia, jotka uuden löydön jälkeen osattiin tunnistaa osiksi samaa evankeliumia. Samoin havaittiin, että kyseessä oli sama evankeliumi, jota oli siteerattu monissa varhaisissa kristillisistä lähteissä. Kirjoitusten alkuperäiset kateissa olevat kreikankieliset versiot on ajoitettu ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle, mutta kirjoitukset itse ovat peräisin 200- tai 300-luvuilta.


Löydön merkitys on siinä, että se tarjosi ensimmäisen kerran luettavaksi [[gnostilaisuus|gnostilaisia]] alkuperäiskirjoituksia. Muut kirjoitukset oli varhaisina alkukristillisinä vuosisatoina tuhottu, ja niistä oli ollut jäljellä enää vain gnostilaisuutta vastustaneiden [[kirkkoisä|kirkkoisien]] kirjoituksissa olleita kuvauksia. Nag Hammadin löytö on lisännyt huomattavasti nykypäivän tietämystä gnostilaisuudesta.
Löydön merkitys on siinä, että se tarjosi ensimmäisen kerran luettavaksi gnostilaisia alkuperäiskirjoituksia. Muut kirjoitukset oli varhaisina alkukristillisinä vuosisatoina tuhottu, ja niistä oli ollut jäljellä enää vain gnostilaisuutta vastustaneiden [[kirkkoisä|kirkkoisien]] kirjoituksissa olleita kuvauksia. Nag Hammadin löytö on lisännyt huomattavasti nykypäivän tietämystä gnostilaisuudesta.


Nag Hammadin koodekseja säilytetään Koptilaisessa museossa [[Kairo]]ssa.
Nag Hammadin koodekseja säilytetään Koptilaisessa museossa [[Kairo]]ssa.
Rivi 15: Rivi 15:
== Kirjaston löytäminen ==
== Kirjaston löytäminen ==


Kirjaston löytämistä on kuvattu yhtä jännittäväksi tarinaksi kuin itse löytöä (Markschies 2003, 48). Joulukuussa [[1945]] kaksi egyptiläistä veljestä löysi joitakin papyruksia suuresta saviastiasta kaivaessaan lannoitetta kalkkikiviluolien ympäriltä lähellä nykyistä [[Habra Dom]]ia Ylä-Egyptissä. Löytö sai nimen [[Nag Hammadi]]n mukaan, sillä se oli lähin suurempi asutuskeskus.
Kirjaston löytämistä on kuvattu yhtä jännittäväksi tarinaksi kuin itse löytöä (Markschies 2003, 48). Joulukuussa 1945 kaksi egyptiläistä veljestä löysi joitakin papyruksia suuresta saviastiasta kaivaessaan lannoitetta kalkkikiviluolien ympäriltä lähellä nykyistä [[Habra Dom]]ia Ylä-Egyptissä. Löytö sai nimen Nag Hammadin mukaan, sillä se oli lähin suurempi asutuskeskus.


Veljekset eivät aluksi ilmoittaneet löydöistä, vaan aikoivat tehdä rahaa myymällä kirjoituksia yksittäin pienin väliajoin. Kerrotaan, että veljesten äiti myös poltti joitakin käsikirjoituksista huolestuneena, että niillä voisi olla "vaarallisia seuraamuksia" (Markschies 2003, 48). Seurauksena löytö havaittiin vasta vaiheittain, ja sen merkittävyys valkeni vasta jonkin ajan kuluttua alkuperäisestä löydöstä.
Veljekset eivät aluksi ilmoittaneet löydöistä, vaan aikoivat tehdä rahaa myymällä kirjoituksia yksittäin pienin väliajoin. Kerrotaan, että veljesten äiti myös poltti joitakin käsikirjoituksista huolestuneena, että niillä voisi olla "vaarallisia seuraamuksia" (Markschies 2003, 48). Seurauksena löytö havaittiin vasta vaiheittain, ja sen merkittävyys valkeni vasta jonkin ajan kuluttua alkuperäisestä löydöstä.


Vuonna [[1946]] veljekset joutuivat sukuriitaan ja jättivät käsikirjoitukset koptilaiselle papille, jonka lanko myi saman vuoden lokakuussa koodeksin Vanhan Kairon Koptilaiselle museolle. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero III. Koptologi ja uskontohistorioitsija Jean Dorese ymmärsi löydön merkityksen ja julkaisi ensimmäisen viittauksen siihen vuonna [[1948]]. Vuosien kuluessa suurin osa kirjoituksista päätyi papille Kairossa toimineelta kyproslaiselta antiikkikauppiaalta. Vuoden [[1956]] vallankumouksen jälkeen tekstit luovutettiin Koptilaiselle museolle ja ne julistettiin kansallisomaisuudeksi.
Vuonna 1946 veljekset joutuivat sukuriitaan ja jättivät käsikirjoitukset koptilaiselle papille, jonka lanko myi saman vuoden lokakuussa koodeksin Vanhan Kairon Koptilaiselle museolle. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero III. Koptologi ja uskontohistorioitsija Jean Dorese ymmärsi löydön merkityksen ja julkaisi ensimmäisen viittauksen siihen vuonna 1948. Vuosien kuluessa suurin osa kirjoituksista päätyi papille Kairossa toimineelta kyproslaiselta antiikkikauppiaalta. Vuoden 1956 vallankumouksen jälkeen tekstit luovutettiin Koptilaiselle museolle ja ne julistettiin kansallisomaisuudeksi.


Sillä välin yksi koodekseista oli kuitenkin myyty Kairossa belgialaiselle antiikkikauppiaalle. Koodeksia yritettiin myydä sekä [[New York]]issa että [[Pariisi]]ssa. Lopulta sen hankki [[zürich]]iläinen [[Jung-instituutti]] vuonna [[1951]] Gilles Quispelin välityksellä. Se oli tarkoitettu tunnetun [[psykologi]]n [[Carl Jung]]in syntymäpäivälahjaksi. Tästä syystä tätä koodeksia kutsutaan yleensä Jungin koodeksiksi. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero I.
Sillä välin yksi koodekseista oli kuitenkin myyty Kairossa belgialaiselle antiikkikauppiaalle. Koodeksia yritettiin myydä sekä [[New York]]issa että [[Pariisi]]ssa. Lopulta sen hankki [[zürich]]iläinen [[Jung-instituutti]] vuonna 1951 Gilles Quispelin välityksellä. Se oli tarkoitettu tunnetun [[psykologi]]n [[Carl Jung]]in syntymäpäivälahjaksi. Tästä syystä tätä koodeksia kutsutaan yleensä Jungin koodeksiksi. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero I.


Jungin kuolema vuonna [[1961]] sai aikaan riidan koodeksin omistuksesta. Seurauksena käsikirjoitukset annettiin Koptilaiselle museolle vasta vuonna [[1975]], kun ensimmäinen painos löydöstä oli jo julkaistu. Seurauksena papyrukset päätyivät lopulta yhteen paikkaan Kairoon. Museossa on alkuperäisestä löydöstä 11 kokonaista kirjaa ja katkelmia lopusta kahdesta, tehden yhteensä yli 1000 sivua (Markschies 2003, 49).
Jungin kuolema vuonna 1961 sai aikaan riidan koodeksin omistuksesta. Seurauksena käsikirjoitukset annettiin Koptilaiselle museolle vasta vuonna 1975, kun ensimmäinen painos löydöstä oli jo julkaistu. Seurauksena papyrukset päätyivät lopulta yhteen paikkaan Kairoon. Museossa on alkuperäisestä löydöstä 11 kokonaista kirjaa ja katkelmia lopusta kahdesta, tehden yhteensä yli 1000 sivua (Markschies 2003, 49).


== Käännökset ==
== Käännökset ==


Ensimmäinen julkaisu Nag Hammadin löydöistä oli ensimmäisestä eli Jungin koodeksista. Se oli Kairossa vuonna [[1956]] julkaistu osittainen käännös. Egyptin vaikeasta poliittisesta tilanteesta johtuen seuraavia osia julkaistiin Kairosta ja [[Zürich]]istä hyvin hitaasti.
Ensimmäinen julkaisu Nag Hammadin löydöistä oli ensimmäisestä eli Jungin koodeksista. Se oli Kairossa vuonna 1956 julkaistu osittainen käännös. Egyptin vaikeasta poliittisesta tilanteesta johtuen seuraavia osia julkaistiin Kairosta ja Zürichistä hyvin hitaasti.


Tilanne muuttui vasta vuonna [[1966]] [[Italia]]ssa pidetyn [[Messina]]n kongressin jälkeen. Kokouksen tarkoituksena oli antaa tutkijoille mahdollisuus päästä konsensukseen gnostilaisuuden määritelmästä. [[James M. Robinson]] kokosi joukon toimittajia ja kääntäjiä, joiden tehtävänä oli toimittaa kaksikielinen laitos Nag Hammadin koodekseista alkukielellä ja englanniksi, yhteistyössä Kalifornialaisen Institute for Antiquity and Christianity -instituutin kanssa. Robinson valittiin vuonna [[1970]] [[UNESCO]]:n ja Egyptin kulttuuriministeriön perustaman International Committee for the Nag Hammadi Codices -komitean sihteeriksi. Hän johti projektia tästä asemasta käsin. Faksimilelaitokset, ''The Facsimile Edition of the Nag Hammadi Codices'', julkaistiin kahdessatoista osassa vuosien [[1972]] ja [[1977]] välillä, ja lisäyksiä [[1979]] ja [[1984]]. Tämä tarjosi koko löydön kaikkien halukkaiden tutkittavaksi.
Tilanne muuttui vasta vuonna 1966 [[Italia]]ssa pidetyn [[Messina]]n kongressin jälkeen. Kokouksen tarkoituksena oli antaa tutkijoille mahdollisuus päästä konsensukseen gnostilaisuuden määritelmästä. [[James M. Robinson]] kokosi joukon toimittajia ja kääntäjiä, joiden tehtävänä oli toimittaa kaksikielinen laitos Nag Hammadin koodekseista alkukielellä ja englanniksi, yhteistyössä Kalifornialaisen Institute for Antiquity and Christianity -instituutin kanssa. Robinson valittiin vuonna 1970 [[UNESCO]]:n ja Egyptin kulttuuriministeriön perustaman International Committee for the Nag Hammadi Codices -komitean sihteeriksi. Hän johti projektia tästä asemasta käsin. Faksimilelaitokset, ''The Facsimile Edition of the Nag Hammadi Codices'', julkaistiin kahdessatoista osassa vuosien 1972 ja 1977 välillä, ja lisäyksiä 1979 ja 1984. Tämä tarjosi koko löydön kaikkien halukkaiden tutkittavaksi.


Samaan aikaan joukko itäsaksalaisia tutkijoita — muun muassa [[Alexander Bohlig]], [[Martin Krause]] ja Uuden testamentin tutkijat [[Gesine Schenke]], [[Hans-Martin Schenke]] ja [[Hans-Gebhard Bethge]] — valmistelivat ensimmäistä saksankielistä käännöstä löydöistä. Kolme viimeksi mainittua valmistivat täydellisen käännöksen berliiniläisen [[Humboldtin yliopisto]]n tuella. Se julkaistiin [[2001]].
Samaan aikaan joukko itäsaksalaisia tutkijoita — muun muassa [[Alexander Bohlig]], [[Martin Krause]] ja Uuden testamentin tutkijat [[Gesine Schenke]], [[Hans-Martin Schenke]] ja [[Hans-Gebhard Bethge]] — valmistelivat ensimmäistä saksankielistä käännöstä löydöistä. Kolme viimeksi mainittua valmistivat täydellisen käännöksen berliiniläisen [[Humboldtin yliopisto]]n tuella. Se julkaistiin 2001.


James M. Robinsonin käännös julkaistiin yksiosaisena vuonna [[1977]] nimellä ''The Nag Hammadi Library in English'', yhteistyössä [[E. J. Brill]]in ja Harper & Row -kustantamon kanssa. Pokkariversiot julkaistiin vuosina [[1981]] ja [[1984]]. Näin löydöt oli lopullisesti saatettu suuren lukevan yleisön saataville. Vuonna [[1987]] [[Bentlay Layton]] julkaisi laajennetun englanninkielisen laitoksen, ''The Gnostic Scriptures: A New Translation with Annotations'', jossa oli myös katkelmia [[kirkkoisät|kirkkoisiltä]] sekä muuta gnostilaista materiaalia.
James M. Robinsonin käännös julkaistiin yksiosaisena vuonna 1977 nimellä ''The Nag Hammadi Library in English'', yhteistyössä [[E. J. Brill]]in ja Harper & Row -kustantamon kanssa. Pokkariversiot julkaistiin vuosina 1981 ja 1984. Näin löydöt oli lopullisesti saatettu suuren lukevan yleisön saataville. Vuonna 1987 [[Bentlay Layton]] julkaisi laajennetun englanninkielisen laitoksen, ''The Gnostic Scriptures: A New Translation with Annotations'', jossa oli myös katkelmia [[kirkkoisät|kirkkoisiltä]] sekä muuta gnostilaista materiaalia.


Suomessa löytöä on tutkinut [[Helsingin yliopisto]]n [[eksegetiikka|eksegetiikan]] laitoksen tutkijaryhmä. Teksteistä on suomennettu valikoima ''Nag Hammadin kätketty viisaus'' vuonna [[2001]] (toinen painos [[2005]]). Käännöksessä on mukana myös [[Berliinin koodeksi]]n tekstejä.
Suomessa löytöä on tutkinut [[Helsingin yliopisto]]n [[eksegetiikka|eksegetiikan]] laitoksen tutkijaryhmä. Teksteistä on suomennettu valikoima ''Nag Hammadin kätketty viisaus'' vuonna 2001 (toinen painos 2005). Käännöksessä on mukana myös [[Berliinin koodeksi]]n tekstejä.


== Luettelo Nag Hammadista löydetyistä koodekseista ==
== Luettelo Nag Hammadista löydetyistä koodekseista ==


* Koodeksi I (Jung Foundation -koodeksi):
* Koodeksi I (Jung Foundation -koodeksi):
** ''[[Apostoli Paavalin rukous]]'' <!-- ''The Prayer of the Apostle Paul'' -->
** ''[[Apostoli Paavalin rukous]]''
** ''[[Jaakobin salainen kirja]]'' <!-- The [[Apocryphon of James]] / The Secret Book of James -->
** ''[[Jaakobin salainen kirja]]''
** ''[[Totuuden evankeliumi]]''
** ''[[Totuuden evankeliumi]]''
** ''[[Tutkielma ylösnousemuksesta]]'' <!-- The Treatise on the Resurrection -->
** ''[[Tutkielma ylösnousemuksesta]]''
** ''[[Kolmiosainen tutkielma]]'' <!-- The Tripartite Tractate -->
** ''[[Kolmiosainen tutkielma]]''


* Koodeksi II:
* Koodeksi II:
** ''[[Johanneksen salainen kirja]]'' <!-- The Apocryphon of John -->
** ''[[Johanneksen salainen kirja]]''
** ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', kokoelma Jeesuksen sanoja
** ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', kokoelma Jeesuksen sanoja
** ''[[Filippuksen evankeliumi]]''
** ''[[Filippuksen evankeliumi]]''
** ''[[Hallitsijoiden olemus]]'' <!--The Hypostasis of the Archons -->
** ''[[Hallitsijoiden olemus]]''
** ''[[Maailman alkuperästä]]''
** ''[[Maailman alkuperästä]]''
** ''[[Kertomus sielusta]]''
** ''[[Kertomus sielusta]]''
Rivi 78: Rivi 78:
** ''[[Arvovaltainen opetus]]''
** ''[[Arvovaltainen opetus]]''
** ''[[Suuren voimamme tunteminen]]''
** ''[[Suuren voimamme tunteminen]]''
** [[Platon]]in ''[[Valtio (Platon)|Valtio]]'' 588a-589b - muokattu sopimaan yhteen gnostilaisen ajatusmaailman kanssa, vaikka alkuperäinen ''Valtio'' ei olekaan gnostilainen
** Platonin ''Valtio'' 588a-589b - muokattu sopimaan yhteen gnostilaisen ajatusmaailman kanssa, vaikka alkuperäinen ''Valtio'' ei olekaan gnostilainen
** ''[[Tutkielma kahdeksannesta ja yhdeksännestä]]'' <!-- The Discourse on the Eighth and Ninth --> - hermeettiseen traditioon kuuluva tutkielma
** ''[[Tutkielma kahdeksannesta ja yhdeksännestä]]'' <!-- The Discourse on the Eighth and Ninth --> - hermeettiseen traditioon kuuluva tutkielma
** ''Kiitosrukous'' <!-- The Prayer of Thanksgiving --> (mukana käsin kirjoitettu huomautus) - hermeettiseen traditioon kuuluva rukous
** ''Kiitosrukous'' <!-- The Prayer of Thanksgiving --> (mukana käsin kirjoitettu huomautus) - hermeettiseen traditioon kuuluva rukous
Rivi 118: Rivi 118:


== Katso myös ==
== Katso myös ==

* [[Apokryfikirjat]]
* [[Apokryfikirjat]]
* [[Juudaksen evankeliumi]]
* [[Juudaksen evankeliumi]]
Rivi 124: Rivi 123:


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

* Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: ''Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä'', 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
* Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: ''Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä'', 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
* Markschies, Christoph: ''Gnosis: an Introduction''. Käännös John Bowden. Lontoo, N.Y.: T. & T. Clark, 2003.
* Markschies, Christoph: ''Gnosis: an Introduction''. Käännös John Bowden. Lontoo, N.Y.: T. & T. Clark, 2003.
Rivi 130: Rivi 128:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

* [http://www.nag-hammadi.com/ The Nag Hammadi Library] Yleiskatsaus {{en}}
* [http://www.nag-hammadi.com/ The Nag Hammadi Library] Yleiskatsaus {{en}}
* [http://www.gnosis.org/naghamm/nhl.html The Nag Hammadi Library] Johdanto sekä englanninkieliset käännökset kirjoista. The Gnostic Society Library {{en}}
* [http://www.gnosis.org/naghamm/nhl.html The Nag Hammadi Library] Johdanto sekä englanninkieliset käännökset kirjoista. The Gnostic Society Library {{en}}

Versio 15. toukokuuta 2017 kello 21.47

Osa artikkelisarjaa
Syyrialais-egyptiläinen gnostilaisuus
Persialainen gnostilaisuus
Kristillisen gnostilaisuuden isät
Muuta

 malline: näytä • keskustele • muokkaa 

Nag Hammadin kirjastoksi kutsutaan Egyptistä al-Qasrin kylästä läheltä Nag Hammadia joulukuussa 1945 tehtyä tekstilöytöä. Löydön muodostivat 13 nahkaan käärittyä papyruskirjaa, jotka oli haudattu sinetöidyissä ruukuissa. Löydön tekivät paikalliset maanviljelijät.

Löydetyissä koodekseissa (papyruslehdistä koottu eräänlainen kirja) oli 52 kirjoitusta, joista suurin osa oli entuudestaan tuntemattomia. Kirjoitukset olivat enimmäkseen gnostilaisia. Joukossa oli myös muita varhaiskristillisiä kirjoituksia, joitakin kirjoituksia, jotka kuuluivat Corpus Hermeticumiin, sekä osittainen käännös Platonin Valtiosta.

Koodeksien on uskottu olleen peräisin läheisen Pyhän Pakhomioksen luostarin kirjastosta. Munkit olivat todennäköisesti haudanneet kirjat 300-luvulla, kun gnostilaisten kirjoitusten omistaminen oli julistettu harhaoppiseksi ja siitä oli määrätty kovat rangaistukset. Erityisesti Athanasios ajoi uutterasti tällaisten kirjoitusten perinpohjaista hävittämistä. Samoin Theodosius I oli antanut 390-luvulla määräykset kirjoitusten tuhoamiseksi. Munkit eivät kuitenkaan tuhonneet kirjoituksia, koska he mahdollisesti ajattelivat asenneilmapiirin lientyvän tulevaisuudessa, jolloin kirjoitukset voitaisiin jälleen kaivaa esiin.

Löydetyt kirjoitukset oli kirjoitettu koptin kielellä, mutta ne olivat kaikki todennäköisesti käännöksiä kreikan kielestä. Tunnetuin löydöistä oli Jeesuksen sanoja sisältävä Tuomaan evankeliumi, josta Nag Hammadin kirjasto sisälsi ainoan tunnetun kokonaisen version. Egyptin Oksyrhynkhoksesta oli jo vuonna 1898 löydetty evankeliumin katkelmia, jotka uuden löydön jälkeen osattiin tunnistaa osiksi samaa evankeliumia. Samoin havaittiin, että kyseessä oli sama evankeliumi, jota oli siteerattu monissa varhaisissa kristillisistä lähteissä. Kirjoitusten alkuperäiset kateissa olevat kreikankieliset versiot on ajoitettu ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle, mutta kirjoitukset itse ovat peräisin 200- tai 300-luvuilta.

Löydön merkitys on siinä, että se tarjosi ensimmäisen kerran luettavaksi gnostilaisia alkuperäiskirjoituksia. Muut kirjoitukset oli varhaisina alkukristillisinä vuosisatoina tuhottu, ja niistä oli ollut jäljellä enää vain gnostilaisuutta vastustaneiden kirkkoisien kirjoituksissa olleita kuvauksia. Nag Hammadin löytö on lisännyt huomattavasti nykypäivän tietämystä gnostilaisuudesta.

Nag Hammadin koodekseja säilytetään Koptilaisessa museossa Kairossa.

Kirjaston löytäminen

Kirjaston löytämistä on kuvattu yhtä jännittäväksi tarinaksi kuin itse löytöä (Markschies 2003, 48). Joulukuussa 1945 kaksi egyptiläistä veljestä löysi joitakin papyruksia suuresta saviastiasta kaivaessaan lannoitetta kalkkikiviluolien ympäriltä lähellä nykyistä Habra Domia Ylä-Egyptissä. Löytö sai nimen Nag Hammadin mukaan, sillä se oli lähin suurempi asutuskeskus.

Veljekset eivät aluksi ilmoittaneet löydöistä, vaan aikoivat tehdä rahaa myymällä kirjoituksia yksittäin pienin väliajoin. Kerrotaan, että veljesten äiti myös poltti joitakin käsikirjoituksista huolestuneena, että niillä voisi olla "vaarallisia seuraamuksia" (Markschies 2003, 48). Seurauksena löytö havaittiin vasta vaiheittain, ja sen merkittävyys valkeni vasta jonkin ajan kuluttua alkuperäisestä löydöstä.

Vuonna 1946 veljekset joutuivat sukuriitaan ja jättivät käsikirjoitukset koptilaiselle papille, jonka lanko myi saman vuoden lokakuussa koodeksin Vanhan Kairon Koptilaiselle museolle. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero III. Koptologi ja uskontohistorioitsija Jean Dorese ymmärsi löydön merkityksen ja julkaisi ensimmäisen viittauksen siihen vuonna 1948. Vuosien kuluessa suurin osa kirjoituksista päätyi papille Kairossa toimineelta kyproslaiselta antiikkikauppiaalta. Vuoden 1956 vallankumouksen jälkeen tekstit luovutettiin Koptilaiselle museolle ja ne julistettiin kansallisomaisuudeksi.

Sillä välin yksi koodekseista oli kuitenkin myyty Kairossa belgialaiselle antiikkikauppiaalle. Koodeksia yritettiin myydä sekä New Yorkissa että Pariisissa. Lopulta sen hankki zürichiläinen Jung-instituutti vuonna 1951 Gilles Quispelin välityksellä. Se oli tarkoitettu tunnetun psykologin Carl Jungin syntymäpäivälahjaksi. Tästä syystä tätä koodeksia kutsutaan yleensä Jungin koodeksiksi. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero I.

Jungin kuolema vuonna 1961 sai aikaan riidan koodeksin omistuksesta. Seurauksena käsikirjoitukset annettiin Koptilaiselle museolle vasta vuonna 1975, kun ensimmäinen painos löydöstä oli jo julkaistu. Seurauksena papyrukset päätyivät lopulta yhteen paikkaan Kairoon. Museossa on alkuperäisestä löydöstä 11 kokonaista kirjaa ja katkelmia lopusta kahdesta, tehden yhteensä yli 1000 sivua (Markschies 2003, 49).

Käännökset

Ensimmäinen julkaisu Nag Hammadin löydöistä oli ensimmäisestä eli Jungin koodeksista. Se oli Kairossa vuonna 1956 julkaistu osittainen käännös. Egyptin vaikeasta poliittisesta tilanteesta johtuen seuraavia osia julkaistiin Kairosta ja Zürichistä hyvin hitaasti.

Tilanne muuttui vasta vuonna 1966 Italiassa pidetyn Messinan kongressin jälkeen. Kokouksen tarkoituksena oli antaa tutkijoille mahdollisuus päästä konsensukseen gnostilaisuuden määritelmästä. James M. Robinson kokosi joukon toimittajia ja kääntäjiä, joiden tehtävänä oli toimittaa kaksikielinen laitos Nag Hammadin koodekseista alkukielellä ja englanniksi, yhteistyössä Kalifornialaisen Institute for Antiquity and Christianity -instituutin kanssa. Robinson valittiin vuonna 1970 UNESCO:n ja Egyptin kulttuuriministeriön perustaman International Committee for the Nag Hammadi Codices -komitean sihteeriksi. Hän johti projektia tästä asemasta käsin. Faksimilelaitokset, The Facsimile Edition of the Nag Hammadi Codices, julkaistiin kahdessatoista osassa vuosien 1972 ja 1977 välillä, ja lisäyksiä 1979 ja 1984. Tämä tarjosi koko löydön kaikkien halukkaiden tutkittavaksi.

Samaan aikaan joukko itäsaksalaisia tutkijoita — muun muassa Alexander Bohlig, Martin Krause ja Uuden testamentin tutkijat Gesine Schenke, Hans-Martin Schenke ja Hans-Gebhard Bethge — valmistelivat ensimmäistä saksankielistä käännöstä löydöistä. Kolme viimeksi mainittua valmistivat täydellisen käännöksen berliiniläisen Humboldtin yliopiston tuella. Se julkaistiin 2001.

James M. Robinsonin käännös julkaistiin yksiosaisena vuonna 1977 nimellä The Nag Hammadi Library in English, yhteistyössä E. J. Brillin ja Harper & Row -kustantamon kanssa. Pokkariversiot julkaistiin vuosina 1981 ja 1984. Näin löydöt oli lopullisesti saatettu suuren lukevan yleisön saataville. Vuonna 1987 Bentlay Layton julkaisi laajennetun englanninkielisen laitoksen, The Gnostic Scriptures: A New Translation with Annotations, jossa oli myös katkelmia kirkkoisiltä sekä muuta gnostilaista materiaalia.

Suomessa löytöä on tutkinut Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen tutkijaryhmä. Teksteistä on suomennettu valikoima Nag Hammadin kätketty viisaus vuonna 2001 (toinen painos 2005). Käännöksessä on mukana myös Berliinin koodeksin tekstejä.

Luettelo Nag Hammadista löydetyistä koodekseista

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä, 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-30859-5.
  • Markschies, Christoph: Gnosis: an Introduction. Käännös John Bowden. Lontoo, N.Y.: T. & T. Clark, 2003.
  • Pagels, Elaine: Gnostilaiset evankeliumit. (The gnostic gospels, 1979.) Suomentanut Outi Lehtipuu. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-416-X.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nag_Hammadin_kirjasto&oldid=16485073”