Ero sivun ”Hippokrates” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
* {{IEP | Id=hippocra | Tekijä=Boylan, Michael | Nimeke=Hippocrates}} |
* {{IEP | Id=hippocra | Tekijä=Boylan, Michael | Nimeke=Hippocrates}} |
||
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset]] |
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset lääkärit]] |
||
[[Luokka:Antiikin lääketiede]] |
|||
[[Luokka:Kreikkalaiset lääkärit]] |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
Versio 15. toukokuuta 2017 kello 17.00
Hippokrates Koslainen (m.kreik. Ἱπποκράτης, 460–377 eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri. Hän on saanut kunnian tulla kutsutuksi länsimaisen lääketieteen isäksi ja lääkärinvalan eli Hippokrateen valan kirjoittajaksi.[1]
Elämä
Perimätiedon mukaan Hippokrates oli kotoisin Kosin saarelta. Hänen kerrotaan aloittaneen lääketieteen opinnot kotisaarellaan Kosissa ja jatkaneen niitä Knidoksella, Thasoksella ja Thessaliassa, joidenkin lähteiden mukaan myös Egyptissä, Lyydiassa ja Skythiassa. Mikäli tieto Egyptissä opiskelusta pitää paikkansa, hän mitä todennäköisimmin suoritti (Galenoksen, Theofrastoksen ja Dioskorideen tavoin) "jatko-opintonsa" Memfiin Imhotepin temppelin Elämän talossa.
Myöhemmin Hippokrateen kerrotaan kuuluneen Kosin Asklepieionissa eli parantajajumala Asklepioksen pyhäkköalueella työskennelleeseen lääkärien koulukuntaan. Varsinainen Asklepieion on kuitenkin rakennettu vasta sata vuotta Hippokrateen ajan jälkeen.[2] Kosin kaupungissa on Hippokrateen puuksi kutsuttu plataanipuu, jonka juurella Hippokrateen kerrotaan opettaneen. Se on kuitenkin todellisuudessa nuorempi.[3]
Lääketieteen isä
Lääketieteen isäksi Hippokratesta kutsutaan siksi, että hän oli länsimaisen lääketieteen historian standardinäkemyksen mukaan ensimmäinen, joka selitti sairaudet luonnollisilla syillä eikä jumalten ja henkien aiheuttamina. Lisäksi maineen perusteena voidaan nähdä eurosentrinen ajattelutapa, joka korostaa antiikin kreikkalaisten saavutuksia ja väheksyy tai sivuuttaa aikaisempien korkeakulttuurien saavutukset. Hippokrates oli myös eräs kuuluisimmista humoraaliopin kannattajista. Varhaisin nimeltä mainittu lääkäri oli hammaslääkäri ja kirurgi Hesire 3. dynastian (n. 2700-2600 eaa.) Egyptissä.
Hesireä tunnetumpi oli kuitenkin tämän aikalainen, faarao Djoserin arkkitehti ja hovilääkäri Imhotep. Imhotep julistettiin myöhemmin jumalaksi ja hänen temppeliensä Elämän talot ovat maailman ensimmäisiä tunnettuja lääketieteellisiä opinahjoja. Kreikkalaiset kutsuivat Imhotepia Asklepiokseksi (kreikkalainen lääketieteen jumala) ja egyptiläisen mallin mukaan perustivat hänelle lukuisia temppeleitä ympäri Kreikkaa — myös Hippokrateen kotisaarelle. Hippokrateen saamat vaikutteet ovat siis mitä todennäköisimmin peräisin juuri Egyptistä.
Teokset
- Pääartikkeli: Corpus Hippocraticum
Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma Corpus Hippocraticum käsittää noin 60 tutkielmaa, joista suurin osa on kirjoitettu tai käännetty vuosien 430 eaa. ja 200 jaa. välillä. Niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia henkilöitä, joilla on ollut erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Teoksia on kirjoitettu ja toimitettu mahdollisesti Aleksandrian kirjastossa. Yhdestäkään teoksesta ei voida varmuudella sanoa, että se olisi Hippokrateen itsensä kirjoittama,[1] ja tiedetään, että osa niistä on (toisen merkittävän antiikin kreikkalaisen lääkärin Galenoksen teosten tavoin) suoria käännöksiä huomattavasti vanhemmista egyptiläisistä teksteistä. Ainakin yhden niistä on kirjoittanut hänen vävynsä Polybos. Tunnetuin teoksista on nimeltään Hippokrateen vala, mutta todennäköisesti sekään ei ollut Hippokrateen itsensä kirjoittama.
Muissa teoksissa Hippokrates muun muassa selitti ihmisten erilaiset luonteenpiirteet sillä, missä suhteessa heidän ruumiinsa sisältää neljää mielialaan vaikuttavaa tekijää: limaa (flegmaa), keltaista sappea, mustaa sappea ja verta. Tämä vaikutti merkittävästi roomalaiseen lääkäri Galenokseen sekä keskiaikaiseen lääketieteeseen.
Hippokrateen tautioppi panee suuren arvon terveille elämäntavoille, ruumiinharjoituksille, ruokavaliolle sekä aurinko- ja vesihoidoille. Myös lääkekasveilla (rohdoskasvit) oli suuri merkitys, ja niitä löytyykin kirjoituksista lähes kolmesataa.
Tunnetuimpia Hippokrateen nimiin laitettuja lääketiedettä käsitteleviä sanontoja ovat Primum non nocere ("ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta"); sekä Ars longa, vita brevis ("taide pitkä, elämä lyhyt"). Sanonnat esitetään usein latinaksi, mutta Hippokrates puhui kreikkaa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Fuchs, J. W.: MMM Antiikin sanakirja, s. 114. Suomentanut Itkonen-Kaila, Marja. Otava, 1972.
- ↑ ”The Asklepieion”, Greek Island Hopping 2008, s. 399–401. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Hippocrates Plane Tree Greeka.com. Viitattu 12.11.2015.
Aiheesta muualla
- Boylan, Michael: Hippocrates The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)