Ero sivun ”Martti Levón” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
p lisätty Luokka:VTT HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[Luokka:Vuonna 1979 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1979 kuolleet]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset professorit]] |
[[Luokka:Suomalaiset professorit]] |
||
[[Luokka:VTT]] |
|||
Versio 14. toukokuuta 2017 kello 22.17
Martti Levón (1892–1979) oli Teknillisen korkeakoulun professori ja rehtori sekä saloistelainen kirjailija, kotiseutu- ja museoharrastaja.
Sukujuuret
Martti Levón syntyi vuonna 1892 Oulussa, hänen isänsä oli toimitsija August Alb. Levón. Levónien sukujuuret ovat Saloisissa, vanhin tunnettu esi-isä on pitäjänseppä Hans Leinonen (1682–1742) Piehingistä. Hansin poika Zacharias muutti Raaheen sepäksi ja pojanpoika Johan toimi Raahessa siltavoutina. Johan muutti nimensä Levóniukseksi. Johan Levóniuksen poika Johan toimi Saloisten kihlakunnan henkikirjoittajana ja muutti Saloisiin Järvelän taloon vuonna 1812. Hän otti käyttöön suvun nykyisen nimen Levón. Vuonna 1855 henkikirjoittajan poika esikuntakapteeni Robert Levón osti Mutalan tilan Saloisista. Mutalan kartano on sen jälkeen ollut yli sata vuotta Levónien suvulla. Vuosina 1867–1888 tilaa viljeli Martti Levónin isoisä merikapteeni Carl A. Levón. Vuonna 1888 Mutala siirtyi Martti Levónin isälle Augustille, jolta edelleen Martille vuonna 1924. Mutala oli Martti Levónin kesäpaikkana vuoteen 1961, jolloin se siirtyi Saloisten kunnan omistukseen ja myöhemmin Rautaruukille. Nykyisin Mutalan kartano toimii Rautaruukin edustustiloina.[1][2][3]
Ura
Martti Levón kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 ja valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1916. Hän työskenteli teollisuudessa vuosina 1916–1930 ja teki pitkän uran Teknillisen korkeakoulun professorina vuosina 1930–1961, toimien myös kyseisen oppilaitoksen rehtorina 12 vuotta vuosina 1940–1943 ja 1946–1955. Vuonna 1949 hänet nimitettiin tekniikan kunniatohtoriksi. Hän oli myös Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) ensimmäinen ylijohtaja 1942–1947 ja hallituksen puheenjohtaja 1942–1956. Häntä voidaan Jyrki Vesikansan mukaan pitää Suomen teknologisen edistyksen avainhahmona. TKK:n laboratorio rakennettiin alkujaan Helsingin Hietalahteen, samoin VTT:n rakennus, mutta Levón ymmärsi alueen ahtauden ja vaikutti voimakkaasti Otaniemi-hankkeen läpimenoon.[4]
Sukunsa kotipitäjässä Saloisissa Levón tuli tunnetuksi ahkerana kotiseututyöntekijänä. Hän toimitti vuonna 1970 suomeksi Thomas Stenbäckin 1700-luvulla kirjoittaman vanhimman Saloisten ja Raahen historiaa käsittelevän ruotsinkielisen kirjan Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista. Hän kirjoitti 1960- ja 1970-luvuilla useita Saloisten alueesta ja sen historiasta kertovia kirjoja. Hän oli myös perustamassa vuonna 1965 Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistystä sekä Saloisten kotiseutumuseota. Martti Levón lahjoitti kotiseutumuseolle Mutalan kartanon vanhan pirtin, jonka vanhin osa on vuodelta 1791.[2][3]
Julkaisut
- Merenkävijöitä ja kauppaporvareita : erään pohjalaisen suvun tarina, WSOY, 1964
- Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Thomas Stenbäck, toimittanut Martti Levón 1970.
- Pappeja, talonpoikia : Historiallisia kertomuksia Pohjois-Pohjanmaalta Saloisten pitäjästä, Julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaisija: Pohjoinen, 1971.
- Puun keinotekoinen kuivaaminen, Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys, 1928. (Julkaisu / Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys, n:o 17)
- Sahamiehiä: Välähdyksiä Suomen sahateollisuusmiesten yhdistyksen 40-vuotiselta taipaleelta 1927–1967. 1967.
- Saloinen ennen ja nyt, Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys, 1972
- Saloisten asukkaita ja elämää, julk.: Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys. Julkaisija: Pohjoinen, [1974]
- Tekniikka, työ ja teekkarihenki: Insinöörin muistelmia. WSOY, 1967
- Saloisten kotiseutumuseo : Museo-opas.