Ero sivun ”Jean Cocteau” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 68: | Rivi 68: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Wikisitaatit-rivi}} |
|||
* [http://www.suomi-ranska.com/lehti/joulu2003/cocteau.htm Suomi-ranska] |
* [http://www.suomi-ranska.com/lehti/joulu2003/cocteau.htm Suomi-ranska] |
||
Versio 14. toukokuuta 2017 kello 02.27
Jean Cocteau | |
---|---|
Amedeo Modigliani, 1916, Jean Cocteau |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. heinäkuuta 1889 Maisons-Laffitte, Ranska |
Kuollut | 11. lokakuuta 1963 (ikä 74) Milly-la-Foret, Ranska |
Puoliso | Jean Marais (1937–1963) |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1908–1963 |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jean Maurice Eugène Clément Cocteau (5. heinäkuuta 1889 – 11. lokakuuta 1963) oli ranskalainen surrealistinen runoilija, kirjailija, muotoilija ja filmintekijä. Hänellä on monipuolinen ja laaja tuotanto, jossa aiheita on käsitelty uudella tavalla.
Cocteau oli myös oman aikansa julkkis, jonka ystävyyssuhteet muun muassa Picasson ja Erik Satien kanssa, oopiumiriippuvuus, homoseksuaalisuus ja väitettyjen salarakkaiden raskaudet kuohuttivat seurapiirejä. lähde?
Elämä ja ura
Cocteau syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä teki itsemurhan pojan ollessa yhdeksänvuotias. Jean Cocteau muutti kotoa viisitoistavuotiaana. Hän ei ollut koulussa kovin hyvä oppilas, ja reputti päättökokeessa useita kertoja. 19-vuotiaana hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa. Hän tuli tunnetuksi boheemien piirissä ja ystävystyi monien kulttuurihenkilöiden kanssa.[1]
Sergei Djagilev pyysi Cocteauta kirjoittamaan baletin. Näin syntyi Parade vuonna 1917. Djagilev toimi sen tuottajana, Erik Satie sävelsi musiikin, Pablo Picasso suunnitteli puvut ja lavasteet. Guillaume Apollinaire kirjoitti käsiohjelman ja keksi siinä sanan surrealismi.[1]
Cocteaun maineen kirjoittajana vahvisti proosateos Le Potomak (1919). Se on fantasia akvaariossa elävästä oliosta.[1]
Cocteaun ensimmäinen elokuva Runoilijan veri (ransk. Le sang d'un poète, 1930) pohjautuu hänen omaan mytologiaansa. Peilejä käytetään ovena toiseen maailmaan. Hänen tunnetuin näytelmänsä on kreikkalaiseen myyttiin perustuva La Machine infernale, jossa Oidipus näytetään jumalten käsissä olevana marionettina.[1]
Jean Marais oli Cocteaun suojatti ja pitkäaikainen puoliso.[2] Hän näytteli monissa Cocteaun elokuvissa, kuten Kaunotar ja hirviö.[3]
Suomennettua proosaa
- Valkoinen kirja (1928), homoeroottinen miniromaani, suom. Kari Lempinen (Odessa, 1986)
- Les enfants terribles = Kauhukakarat (1929), romaani, suom. Sirkka Suomi (Gaudeamus, 1985)
- Oopiumi: päiväkirja vieroituskuurin ajalta (1930), päiväkirja/esseitä, suom. Sirkka Suomi (Odessa, 1987)
- Ensimmäinen matkani, eli Maailman ympäri 80 päivässä (1937), matkakirja, suom. Jaana Seppänen (Savukeidas, 2015)
Suomennettuja näytelmiä
- Orfeus (1927)
- Ihmisääni (1930)
- Antigone (1930)
- Kauheat vanhemmat (1938)
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta
- Bagh, Peter von (toim.); Beylie, Claude; Cocteau, Jean: Jean Cocteau - runoilija elokuvantekijänä. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto; Valtion painatuskeskus, 1983. ISBN 951-859-324-8.
Elokuvia
- Runoilijan veri (ransk. Le sang d'un poète, 1930)
- L'Eternal Retour (1943)
- Kaunotar ja hirviö (ransk. La belle et la bête, 1946)
- Kaksoiskotka (ransk. L'aigle à deux têtes, 1947)
- Les parents terribles (1948)
- Orfeus (ransk. Orphée, 1949)
- Orfeuksen testamentti (ransk. Le testament d'Orphée, 1959)
Lähteet
- ↑ a b c d Liukkonen Petri: Jean Cocteau (1889-1963) Authors Calendar. Viitattu 2.4.2016.
- ↑ Jean Marais Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.4.2016.
- ↑ Obituary: Jean Marais The Independent. Viitattu 2.4.2016.
Aiheesta muualla
- Sitaatteja aiheesta Jean Cocteau Wikisitaateissa
- Suomi-ranska