Ero sivun ”Freedricksz” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Suvun jäseniä: - lähde käyttää venäläistä nimitystä, joten käytettäköön tässäkin
Ritarihuone-malline uusiksi
Rivi 2: Rivi 2:
'''Freedericksz''' (''Ven.'' Фридрикс (Фредерикс), ''Frederiks'') on venäläinen [[aatelissuku]], joka Suomessa on tullut tunnetuksi [[Vanhan Suomen lahjoitusmaat|lahjoitus­maiden]] omistajana ja talonpoikien riistäjänä.
'''Freedericksz''' (''Ven.'' Фридрикс (Фредерикс), ''Frederiks'') on venäläinen [[aatelissuku]], joka Suomessa on tullut tunnetuksi [[Vanhan Suomen lahjoitusmaat|lahjoitus­maiden]] omistajana ja talonpoikien riistäjänä.


Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 [[Arkangeli]]ssa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista.<ref name="Rh">{{Ritarihuone|111|Friherrliga ätten nr 36 † Freedricksz}}</ref><ref name="Andrei">{{Kansallisbiografia|id=7846|nimi=Freedericksz, Andrei von (1759–1843)|tekijä=Jyrki Paaskoski|ajankohta=18.7.2000}}</ref> [[Katariina Suuri]] löi merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin [[paroni]]ksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä ''von Freederikscz''.<ref name="Andrei" /> Suomen [[ritarihuone]]eseen suvun suomalainen haara [[naturalisointi|naturalisoitiin]] vuonna 1853 ja kirjattiin [[vapaaherra]]llisena sukuna numero 36 nimellä '''Freedricksz'''.<ref name="Rh" /><ref name="g136">[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=136 Freedericksz, Bernhard (Boris)] - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917</ref> Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän [[aatelisnimikirja]]n osan XIX (12.06.1914) sivulla 2.<ref>[http://gerbovnik.ru/ Общему Гербовнику дворянских родов Всероссийской Империи]</ref>
Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 [[Arkangeli]]ssa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista.<ref name="Rh">{{Ritarihuone|2998|Friherrliga ätten nr 36 † Freedricksz}}</ref><ref name="Andrei">{{Kansallisbiografia|id=7846|nimi=Freedericksz, Andrei von (1759–1843)|tekijä=Jyrki Paaskoski|ajankohta=18.7.2000}}</ref> [[Katariina Suuri]] löi merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin [[paroni]]ksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä ''von Freederikscz''.<ref name="Andrei" /> Suomen [[ritarihuone]]eseen suvun suomalainen haara [[naturalisointi|naturalisoitiin]] vuonna 1853 ja kirjattiin [[vapaaherra]]llisena sukuna numero 36 nimellä '''Freedricksz'''.<ref name="Rh" /><ref name="g136">[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=136 Freedericksz, Bernhard (Boris)] - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917</ref> Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän [[aatelisnimikirja]]n osan XIX (12.06.1914) sivulla 2.<ref>[http://gerbovnik.ru/ Общему Гербовнику дворянских родов Всероссийской Империи]</ref>


Suku hallitsi [[Vanha Suomi|Vanhassa Suomessa]] useita kartanoita [[Vanhan Suomen lahjoitusmaat|lahjoitus­maana]]. [[Touvila]]n (Taubila) kartano [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärvellä]] siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista.<ref>[http://runeberg.org/pieni/4/0451.html Pieni Tietosanakirja: s. 826 Touvila]</ref> Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla [[Suomen valtio]]n ostettua Freederickszeiltä [[Metsäpirtti|Metsäpirtin]] pitäjän [[Saaroisten hovi]]n maat 380&nbsp;000 [[Suomen markka|markan]] hintaan.<ref>[http://www.metsapirtti.net/historia/saarhovi.htm Saaroisten hovi 100 vuotta sitten]</ref><ref>[https://archive.is/20120525233659/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/lahjoit.htm Lahjoitusmaakausi] - Valkjärvi</ref>
Suku hallitsi [[Vanha Suomi|Vanhassa Suomessa]] useita kartanoita [[Vanhan Suomen lahjoitusmaat|lahjoitus­maana]]. [[Touvila]]n (Taubila) kartano [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärvellä]] siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista.<ref>[http://runeberg.org/pieni/4/0451.html Pieni Tietosanakirja: s. 826 Touvila]</ref> Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla [[Suomen valtio]]n ostettua Freederickszeiltä [[Metsäpirtti|Metsäpirtin]] pitäjän [[Saaroisten hovi]]n maat 380&nbsp;000 [[Suomen markka|markan]] hintaan.<ref>[http://www.metsapirtti.net/historia/saarhovi.htm Saaroisten hovi 100 vuotta sitten]</ref><ref>[https://archive.is/20120525233659/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/lahjoit.htm Lahjoitusmaakausi] - Valkjärvi</ref>

Versio 10. toukokuuta 2017 kello 17.06

Freedrickszien vaakuna.

Freedericksz (Ven. Фридрикс (Фредерикс), Frederiks) on venäläinen aatelissuku, joka Suomessa on tullut tunnetuksi lahjoitus­maiden omistajana ja talonpoikien riistäjänä.

Suvun varhaisin tunnettu edustaja on tiettävästi vuonna 1731 Arkangelissa mainittu kauppias Jürgen Freederiksz, jota on oletettu hollantilaiseksi. Vaihtoehtoisen teorian mukaan suku polveutuisi Arkangeliin venäläisten sotavankina tuodun ruotsalaisen sotilaan Jöran Fredrikinpojan pojasta Johanista.[1][2] Katariina Suuri löi merkittäväksi liikemieheksi ja pankkiiriksi kohonneen Johan (Ivan) Freederikcszin paroniksi vuonna 1773, minkä jälkeen hän alkoi käyttää nimeä von Freederikscz.[2] Suomen ritarihuoneeseen suvun suomalainen haara naturalisoitiin vuonna 1853 ja kirjattiin vapaaherrallisena sukuna numero 36 nimellä Freedricksz.[1][3] Suvun kreivillinen haara on mainittu Venäjän aatelisnimikirjan osan XIX (12.06.1914) sivulla 2.[4]

Suku hallitsi Vanhassa Suomessa useita kartanoita lahjoitus­maana. Touvilan (Taubila) kartano Pyhäjärvellä siirtyi vuonna 1774 Freederickszeille. Vapaaherra Andrei Freederickszsin kiristettyä talonpoikien verotusta alkoi vuosikymmeniä kestänyt kiista.[5] Lopullisesti kiista ratkesi 1870-luvulla Suomen valtion ostettua Freederickszeiltä Metsäpirtin pitäjän Saaroisten hovin maat 380 000 markan hintaan.[6][7]

Suku sammui Suomessa mieslinjalta vuonna 1927 ja lopullisesti 1950.[1]

Suvun jäseniä

  • Andrei von Freedericksz (1759–1843), prikaatikenraali, lahjoitusmaanomistaja, Johan (Ivan) von Freederikszin poika[2]
  • Vapaaherra Petr Andrejevitš Freedericksz, tykistön everstiluutnantti, Viipurin aateliskokouksen (ritarihuone) aatelismarsalkka 1805–1808[8]
  • Vapaaherra Bernhard Freedericksz (1797–1874), jalkaväenkenraali Venäjän armeijassa, Andrei von Freederickszin poika. Freederickszin venäläinen vapaaherrallinen arvo naturalisoitiin vuonna 1853 Suomen ritarihuoneessa.[3]
  • Kreivi Voldemar Freedericksz (1838–1927), ratsuväenkenraali Venäjän armeijassa, keisarin kenraaliadjutantti, hoviministeri, keisarillisen pääesikunnan päällikkö, ritarikuntien kansleri, valtakunnakonseljin jäsen, joka vahvisti allekirjoituksellaan Nikolai II:n ilmoituksen kruunusta luopumisesta. Bernhard Freederickszin poika[9][10]

Lähteet

  1. a b c Friherrliga ätten nr 36 † Freedricksz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. a b c Jyrki Paaskoski: Freedericksz, Andrei von (1759–1843) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.7.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b Freedericksz, Bernhard (Boris) - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
  4. Общему Гербовнику дворянских родов Всероссийской Империи
  5. Pieni Tietosanakirja: s. 826 Touvila
  6. Saaroisten hovi 100 vuotta sitten
  7. Lahjoitusmaakausi - Valkjärvi
  8. Vanhan Suomen aatelismarsalkat - Genos 9 (1938), s. 123-124
  9. Freedericksz, Adolf Andreas Woldemar Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  10. Julistuskirja - Nikolai II:n ilmoitus kruunusta luopumisesta
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.