Ero sivun ”Kello” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
434 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
fix
p
(fix)
[[Kuva:Suurkirkko-yksityiskohtia.jpg|thumb|righ|200px|[[Helsingin tuomiokirkko|Helsingin tuomiokirkon]] kello ja yksi apostoliveistoksista.]]
'''Kello''' on [[aika|ajan]] [[mittalaite|mittaamiseen]] tarkoitettu laite. Pienempiä kelloja, kuten rannekelloja, kannetaan yleensä mukana. Julkisilla paikoilla on yleensä isompia, kiinteitä kelloja. Myös tietokoneissa ja matkapuhelimissa on kello.
Kellon tehtävä ei aina ole vain näyttää aikaa, esimerkiksi [[videonauhuri|videonauhurissa]] ja [[kellokytkin|kellokytkimessä]] kellokoneiston tehtävä on myös ohjata laite toimimaan tiettynä ajan hetkenä. Kello voi antaa myös [[herätyskello|herätyshälytyksiä]].
 
==Historiaa==
 
Ensimmäinen käyttöön otettu ajan mittari oli maahan pystytetty keppi, jonka avulla ihmiset saattoivat päätellä varsin tarkasti, kuinka suuri osa päivästä oli kulunut ja paljonko oli vielä jäljellä ennen auringonlaskua. Tikku heitti maahan varjon, joka liikkui sitä mukaa kuin [[Aurinko]] taivaalla. Tästä alkeellisesta ajanmittarista kehitettiin noin [[3500 eaa.]] [[aurinkokello]], joka oli ensimmäinen varsinainen kellotyyppi. Siinäkin oli uloke, jonka varjo liikkui auringon mukaan pyöreällä, kahteentoista sektoriin jaetulla alustalla. Nämä sektorit vastasivat päivän kahtatoista [[tunti]]a, joskaan tuohon aikaan tunti ei ollut vielä vakiintunut käsite. Tämän vuoksi päivän, ja niin ollen myös tuntien, pituus vaihteli muun muassa vuodenaikojen mukaan. Aurinkokello oli pitkään hallitseva ajanmittari, mutta siitä tekee epäkäytännöllisen se, että sen toimivuus on kiinteästi sidottu Auringon valoon. Jos taivas on pilvinen tai on yö, ei aurinkokelloa voi käyttää, koska Auringon valo ei heitä varjoa.
 
Ongelmaan tuli ratkaisu vasta kun ensimmäiset [[vesikello]]t kehitettiin [[Egypti]]ssä noin 3 400 vuotta sitten. Vesikello on vedellä täytetty astia, jonka pohjassa on pieni reikä. Vesi valuu tästä reiästä pikkuhiljaa ulos, ja ajan kulumisen näkee katsomalla, paljonko vettä on jäljellä.
 
[[700-luku|700-luvulla]] keksittiin uusi mullistava ajanmittari: hiekkakello eli [[tiimalasi]]. Sen toimintaperiaate on peruspiirteiltään sama kuin vesikellossa. Tiimalasissa on kaksi säiliötä päällekkäin ja aikaa mitataan hiekan valumisella ylemmästä astiasta alempaan. Tiimalasit lyövät tarkkuudessaan kaikki aiemmat ajanmittarit.
 
Paavi [[Sylvester II|Sylvester II:n]] kerrotaan keksineen heilurikellon noin vuonna [[990]]<ref>[http://www.newadvent.org/cathen/14371a.htm Paavi Sylvester II:n sanotaan keksineen heilurikellon] Catholic Ensyklopedia</ref>. Kirkkojen tornikellot alkoivat yleistyä [[Eurooppa|Euroopassa]] vasta, kun vuonna [[1280]] kehitettiin [[Bedfordshire]]ssä [[Englanti|Englannissa]] ensimmäinen kello, joka toimi [[painovoima]]n avulla . Kello sisälsi [[hammasratas|hammasrattaan]] ja painon ja parhaimmillaan se heitti oikeasta ajasta vain noin 15 minuuttia yhden vuorokauden aikana. 1400-luvulla yleistyivät jousivetoiset ja siirrettävät kellot ja 1500-luvun alussa alkoi ilmestyä myös [[taskukello]]ja.
[[1400-luku|1400-luvulla]] yleistyivät jousivetoiset ja siirrettävät kellot ja [[1500-luku|1500-luvun]] alussa alkoi ilmestyä myös [[taskukello]]ja.
 
[[1580-luku|1580-luvulla]] [[Galileo Galilei]] ([[1564]]–[[1642]]) huomasi, että samanpituisten [[heiluri]]en heilahdusaika ei riipu painon koosta eikä heilahduskulmasta, vaan se on vakio. Hollantilainen [[Christiaan Huygens]] kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen heilurikellon.
Hollantilainen [[Christiaan Huygens]] ([[1629]]–[[1695]]) kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen heilurikellon.
 
Varhaisemmissa kelloissa oli yleensä vain [[tunti]]viisari. [[Minuutti]]- ja [[sekunti]]viisareita kokeiltiin jo 1500-luvun lopulla, mutta minuuttiviisari yleistyi vasta noin vuonna [[1680]], sekuntiviisari hieman myöhemmin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 77| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
Kellojen kehityksen myötä ihmisten käsitys ajasta muuttui. Se oli ennen mielletty virraksi, mutta kellojen ansiosta se muuttuikin pieniksi jaksoiksi, ajan yksiköiksi. [[Rannekello]] yleistyi [[1800-luku|1800-luvulla]] naisten keskuudessa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen rannekello siirtyi myös miesten käyttöön syrjäyttäen vähitellen taskukellon.
 
[[1900-luku|1900-luvulla]] keksittiin useita uudenlaisia, entisiä tarkempia kelloja. [[Kvartsikello]]a käytettiin tieteellisiin tarkoituksiin jo 1930-luvulla, ja vuosisadan loppupuolella se yleistyi arkielämässäkin. Vielä tarkempi on [[atomi]]en [[spektri]]viivojen [[taajuus|taajuuksiin]] perustuva [[atomikello]], johon perustuu myös aikayksikön, [[sekunti|sekunnin]] nykyinen määritelmä.
 
Viime vuosikymmeninä on tullut käyttöön myös radiosignaalista oikean ajan vastaanottavia kelloja. Atomikellosta voidaan lähettää [[pitkäaalto]]lähetyksenä hyvin tarkka aika ja päiväys, joka auttaa kvartsikelloa pysymään vielä tarkemmin ajassa. Tällöin myös [[kesäaika|kesä- ja talviajan]] muutos asettuu kelloon automaattisesti. [[Eurooppa|Euroopassa]] yleinen standardi on [[Saksa]]n [[Mainflingen]]istä lähetettävä [[DCF77]]-signaali. Asema aloitti ajan lähetyksen vuonna [[1973]]. Myös [[satelliittipaikannus]] toimii ajan määrittäjänä, sillä paikantamiseen tarvitaan satelliiteissa tarkka aika, jota ne lähettävät myös paikannuslaitteisiin.<ref>Puttonen, Mikko [http://www.tiede.fi/artikkeli/1416/aurinko_ryoppyaa Aurinko ryöppyää]. Tiede.fi 15.8.2011</ref>
 
== Katso myös ==
 
== Lähteet ==
 
{{viitteet}}
 
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Commonscat|Clocks|kello}}
* [http://www.kellonaika.fi/ Maailman aika].
* [http://www.kellomuseo.fi/ Suomen kellomuseo].
 
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Kellot|*]]
[[Luokka:Esiteolliset keksinnöt]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Navigointivalikko