Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu toimimaton linkki
Pihka ei ole vain havupuiden ominaisuus
Rivi 1: Rivi 1:
[[kuva:Résine.jpg|thumb|250px|Pihkaa [[mänty|männyn]] kuorella]]
[[kuva:Résine.jpg|thumb|250px|Pihkaa [[mänty|männyn]] kuorella]]
[[Tiedosto:Frankincense 2005-12-31.jpg|thumb|250px|[[olibaanit|Boswellia]]''-suvun puiden pihkasta tehtyä [[Olibaanihartsi|olibaanihartsia]].]]
[[File:Protium Sp. MHNT.BOT.2016.24.54.jpg|thumb|''Protium Sp.”]]
[[Kuva:Asafoetida.jpg|thumb|[[Hajupihka]]jauhepurkkeja]]
'''Pihka''' on [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota [[havupuut]] erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin. Puun haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla.
'''Pihka''' on enimmäkseen [[Terpeenit|terpeeneistä]] koostuvien [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.<ref>[https://www.fs.fed.us/wildflowers/ethnobotany/resins.shtml Resin] United States Department of Agriculture]</ref> Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla.


==Pihka lääkinnässä==
==Pihka lääkinnässä==


Kuusen pihkaa on käytetty [[ihotauti]]en lääkinnässä. [[Kuusenpihkavoide]] on saanut [[Lääkelaitos|Lääkelaitokselta]] myyntiluvan.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id100619.html Yle.fi] luettu 5.9.2008</ref>
Kuusen pihkaa on käytetty [[ihotauti]]en lääkinnässä. [[Kuusenpihkavoide]] on saanut [[Lääkelaitos|Lääkelaitokselta]] myyntiluvan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-5851115 Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen] Yle 5.9.2008.</ref>


Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin [[Säärihaava|säärihaavoihin]]. Sitä on perinteisesti käytetty [[palovamma|palovammoihin]], [[paise]]isiin ja [[ihotuma|ihottumiin]]. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.<ref name="yle2">[http://yle.fi/uutiset/3-5069722 Pihkasta tuli huippulääke] Yle 6.3.2012</ref>
Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin [[Säärihaava|säärihaavoihin]]. Sitä on perinteisesti käytetty [[palovamma|palovammoihin]], [[paise]]isiin ja [[ihotuma|ihottumiin]]. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.<ref name="yle2">[http://yle.fi/uutiset/3-5069722 Pihkasta tuli huippulääke] Yle 7.3.2012</ref>


Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=304&id=6256 | Nimeke = Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta | Selite = | Julkaisu = Helsingin yliopisto / Tapahtumat | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 26.5.2013 | Kieli = }}</ref> Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.<ref name="yle2"/>
Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=304&id=6256 | Nimeke = Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta | Selite = | Julkaisu = Helsingin yliopisto / Tapahtumat | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 26.5.2013 | Kieli = }}</ref> Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.<ref name="yle2"/>
Rivi 24: Rivi 25:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*[http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}}
*[http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}}
*[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pihkaa_haavoihin_ja_loput_lattialle_98365.html#media=98354 Ylen Elävä arkisto: Pihkaa haavoihin ja loput lattialle]
*[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pihkaa_haavoihin_ja_loput_lattialle_98365.html#media=98354 Pihkaa haavoihin ja loput lattialle] Ylen Elävä arkisto 28.08.2013.
{{tynkä/Kasvi}}
{{tynkä/Kasvi}}



Versio 30. huhtikuuta 2017 kello 15.45

Pihkaa männyn kuorella
Boswellia-suvun puiden pihkasta tehtyä olibaanihartsia.
Hajupihkajauhepurkkeja

Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.[1] Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. Männyn ja kuusen pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa meripihkaan, joka on fossiilista pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin purukumin lailla.

Pihka lääkinnässä

Kuusen pihkaa on käytetty ihotautien lääkinnässä. Kuusenpihkavoide on saanut Lääkelaitokselta myyntiluvan.[2]

Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin säärihaavoihin. Sitä on perinteisesti käytetty palovammoihin, paiseisiin ja ihottumiin. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.[3]

Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.[4] Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Resin United States Department of Agriculture]
  2. Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen Yle 5.9.2008.
  3. a b Pihkasta tuli huippulääke Yle 7.3.2012
  4. Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto / Tapahtumat. 2013. Viitattu 26.5.2013.

Kirjallisuutta

  • Metsälä, Harri: Pihka. Helsinki: Kustantajat Sarmala: Rakennusalan kustantajat, 2001. ISBN 951-664-074-5.

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.