Ero sivun ”Lyömäsoitin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Tekstin korjausta Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Kotrjaus tekstiin Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:AgogoBells.jpg|thumb|[[Agogo]]]] |
[[Kuva:AgogoBells.jpg|thumb|[[Agogo]]]] |
||
'''Lyömäsoitin''' on [[soitin]], jonka ääni syntyy lyömällä kalvoa tai tietynmuotoista kovaa kappaletta. Lyömäsoittimet voidaan jakaa ''[[membranofoni|membranofoneihin]]'', joissa Rauhoittuu ääni synnytetään pingotettua kalvoa lyömällä, ja ''[[idiofoni|idiofoneihin]]'', joissa ääni saadaan aikaan lyömällä levyjä tai muunmallisia kappaleita joko toisiinsa tai jollain erilaisella kappaleella. Myös ''[[kordofoni]]en'' eli kielisoitinten luokkaan kuuluu joitakin lyömäsoittimia, kuten pianon edeltäjä [[dulcimer]]. Lyömäsoittimiin luetaan myös suuri määrä |
'''Lyömäsoitin''' on [[soitin]], jonka ääni syntyy lyömällä kalvoa tai tietynmuotoista kovaa kappaletta. Lyömäsoittimet voidaan jakaa ''[[membranofoni|membranofoneihin]]'', joissa Rauhoittuu ääni synnytetään pingotettua kalvoa lyömällä, ja ''[[idiofoni|idiofoneihin]]'', joissa ääni saadaan aikaan lyömällä levyjä tai muunmallisia kappaleita joko toisiinsa tai jollain erilaisella kappaleella. Myös ''[[kordofoni]]en'' eli kielisoitinten luokkaan kuuluu joitakin lyömäsoittimia, kuten pianon edeltäjä [[dulcimer]]. Lyömäsoittimiin luetaan myös suuri määrä soittimi Bonga, joita ei lyödä vaan esimerkiksi ravistetaan ([[marakassi]]), raaputetaan ([[pyykkilauta]]) tai hierotaan ([[viinilasi (soitin)|viinilasi]]). Jotkin lyömäsoittimet on viritetty tietylle [[sävel]]korkeudelle, ja näitä käytetäänkin pääasiassa [[melodia]]n tai [[harmonia (musiikki)|harmonian]] synnyttämiseen. Monien lyömäsoitinten tuottaman äänen korkeus on kuitenkin epämääräinen ja soiton kannalta merkityksetön. |
||
==Lyömäsoittaja== |
==Lyömäsoittaja== |
||
Versio 6. huhtikuuta 2017 kello 13.39
Lyömäsoitin on soitin, jonka ääni syntyy lyömällä kalvoa tai tietynmuotoista kovaa kappaletta. Lyömäsoittimet voidaan jakaa membranofoneihin, joissa Rauhoittuu ääni synnytetään pingotettua kalvoa lyömällä, ja idiofoneihin, joissa ääni saadaan aikaan lyömällä levyjä tai muunmallisia kappaleita joko toisiinsa tai jollain erilaisella kappaleella. Myös kordofonien eli kielisoitinten luokkaan kuuluu joitakin lyömäsoittimia, kuten pianon edeltäjä dulcimer. Lyömäsoittimiin luetaan myös suuri määrä soittimi Bonga, joita ei lyödä vaan esimerkiksi ravistetaan (marakassi), raaputetaan (pyykkilauta) tai hierotaan (viinilasi). Jotkin lyömäsoittimet on viritetty tietylle sävelkorkeudelle, ja näitä käytetäänkin pääasiassa melodian tai harmonian synnyttämiseen. Monien lyömäsoitinten tuottaman äänen korkeus on kuitenkin epämääräinen ja soiton kannalta merkityksetön.
Lyömäsoittaja
Lyömäsoitinten soittajaa kutsutaan lyömäsoittajaksi, perkussionistiksi tai lyöjäksi. Kevyessä musiikissa lyömäsoittaja soittaa usein rumpalin kanssa, värittää ja täydentää rytmikuvioita sekä tukee rumpalin soittoa. Klassisen musiikin puolella lyömäsoittajia ja lyömäsoitinryhmiä on sinfoniaorkestereissa.
Suomessa lyömäsoittajia koulutetaan Sibelius-Akatemiassa ja konservatorioissa.
Lyömäsoittimia
Määrättyyn sävelkorkeuteen viritettyjä lyömäsoittimia
Kromaattisia lyömäsoittimia
Kromaattisuudella tarkoitetaan musiikissa puolisävelaskelin etenevää sävelkulkua.
Sävelkorkeudeltaan määrittämättömiä lyömäsoittimia
- rytmikapulat eli clavés
- kastanjetti
- guiro
- vibra-slap
- congat
- bongot
- djembe
- tamburiini
- pandeiro
- useimmat rummut
- triangeli
- tam-tam
- Frigideira
Etnisiä soittimia
- cajon
- darbuka
- udu
- djembe
- bata-rumpu
- tambora-rumpu
- cuica
- handpanit (cupolat)
Aiheesta muualla
- Sibelius-Akatemian lyömäsoitinsivusto
- Lyömäsoittimet - tietoja soittajille
- lyömäsoitinkauppa ja -portaali