Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pari lähdettä lisätty
→‎Perusnäyttely: lisätty tieto kokoelmasta
Rivi 31: Rivi 31:
=== Perusnäyttely ===
=== Perusnäyttely ===


Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6163|nimeke=Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää|julkaisu=kansallismuseo.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-02|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6353|nimeke=Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa|julkaisu=kansallismuseo.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-02|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]].
Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6163|nimeke=Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää|julkaisu=kansallismuseo.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-02|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Näyttelyssä ovat esillä ensimmäisinä museokokoelmaan liitetyt esineet kultakin esihistorian kaudelta. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/tiedotusvalineille?Article=6353|nimeke=Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa|julkaisu=kansallismuseo.fi|julkaisija=|viitattu=2017-04-02|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]].


Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Kansallismuseon verkkosivut|tekijä=|Osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/perusnayttely|Nimeke=Kansallismuseon perusnäyttely|Julkaisija=Museovirasto|Ajankohta=1.4.2017|Viitattu=1.4.2017}}</ref><nowiki/><!--
Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Kansallismuseon verkkosivut|tekijä=|Osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/perusnayttely|Nimeke=Kansallismuseon perusnäyttely|Julkaisija=Museovirasto|Ajankohta=1.4.2017|Viitattu=1.4.2017}}</ref><nowiki/><!--

Versio 2. huhtikuuta 2017 kello 14.22

Kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°10′30″N, 24°55′55″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus torni 58 m[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.

Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.[4] Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Näyttelyssä ovat esillä ensimmäisinä museokokoelmaan liitetyt esineet kultakin esihistorian kaudelta. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla.[5] Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen.

Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.[6]

Kuvia Kansallismuseosta

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
  2. ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  3. ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  4. ↑ Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  5. ↑ Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  6. ↑ Kansallismuseon perusnäyttely Kansallismuseon verkkosivut. 1.4.2017. Museovirasto. Viitattu 1.4.2017.

Kirjallisuutta

  • Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallismuseo&oldid=16390981”