Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Perusnäyttelyitä koskeva teksti päivitetty kevään 2017 tilanteeseen. |
p →Perusnäyttely: piste |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016-2019 välillä. Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1.4.2017. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla. Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]]. |
Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016-2019 välillä. Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1.4.2017. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla. Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] ja [[kulttuuri]]n kehityksestä [[Keskiaika|keskiajalta]] [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymiseen]]. |
||
Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Kansallismuseon verkkosivut|tekijä=|Osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/perusnayttely|Nimeke=Kansallismuseon perusnäyttely|Julkaisija=Museovirasto|Ajankohta=1.4.2017|Viitattu=1.4.2017}}</ref><nowiki/><!-- |
Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.<ref>{{Verkkoviite|julkaisu=Kansallismuseon verkkosivut|tekijä=|Osoite=http://www.kansallismuseo.fi/fi/perusnayttely|Nimeke=Kansallismuseon perusnäyttely|Julkaisija=Museovirasto|Ajankohta=1.4.2017|Viitattu=1.4.2017}}</ref><nowiki/><!-- |
||
Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen on alkanut. Tämän vuoksi Suomen esihistoria näyttely suljettiin syyskuussa 2015 ja Aarrekammiot näyttely suljetaan marraskuussa 2015. |
Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen on alkanut. Tämän vuoksi Suomen esihistoria näyttely suljettiin syyskuussa 2015 ja Aarrekammiot näyttely suljetaan marraskuussa 2015. |
||
Uusi perusnäyttely aukeaa vuosina 2016-2018. Ensimmäinen osa Maallinen keskiaika on jo valmis huoneessa 105. |
Uusi perusnäyttely aukeaa vuosina 2016-2018. Ensimmäinen osa Maallinen keskiaika on jo valmis huoneessa 105. |
Versio 1. huhtikuuta 2017 kello 15.45
Kansallismuseo | |
---|---|
Osoite | Mannerheimintie 34 |
Sijainti | Helsinki |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | museo |
Valmistumisvuosi | 1910 |
Suunnittelija |
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen toimiston lopetettua Eliel Saarinen |
Rakennuttaja | Yleisten rakennusten ylihallitus |
Urakoitsija | rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson |
Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
Julkisivumateriaali | kivi, rappaus |
Korkeus | torni 58 m[1] |
Huoneistoala | näyttelytilat yli 3 100 m² |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.
Museorakennuksen arkkitehtuuri
Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.
Näyttelyt
Perusnäyttely
Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016-2019 välillä. Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1.4.2017. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla. Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen.
Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.[4]
Kuvia Kansallismuseosta
-
Ilvesreliefi
-
Kettureliefi
-
Kyntäjäreliefi
-
Kansallismuseon torni
-
Itäinen reliefi
-
Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
-
Näyttelyhuoneessa 213 Valtaistuinsali oleva keisarin valtaistuin vuodelta 1797.
Lähteet
- Kansallismuseo Museovirasto.
Viitteet
- ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
- ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ Kansallismuseon perusnäyttely Kansallismuseon verkkosivut. 1.4.2017. Museovirasto. Viitattu 1.4.2017.
Kirjallisuutta
- Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kansallismuseo Wikimedia Commonsissa
- Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila 375 humanistia -sivusto 3.7.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.