Ero sivun ”Pohjola-Norden” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AM:osiossa oikeaan paikkaan (ei ulkoisia linkkejä tekstiin)
Päivittänyt tiedot organisaatiouudistuksen mukaisesti.
Rivi 5: Rivi 5:
| logon_koko =
| logon_koko =
| perustettu = [[1924]]
| perustettu = [[1924]]
| kotipaikka =
| puheenjohtaja = Anne-Mari Virolainen
| puheenjohtaja = Anne-Mari Virolainen
| toiminnanjohtaja = Michael Oksanen
| toiminnanjohtaja = Michael Oksanen
| toiminnanjohtajan-nimike = pääsihteeri
| toiminnanjohtajan-nimike = pääsihteeri
| kotipaikka =
| hallitus =
| hallitus =
| jäsenmäärä = 7000
| kotisivu = [http://www.pohjola-norden.fi/ www.pohjola-norden.fi]
| kotisivu = [http://www.pohjola-norden.fi/ www.pohjola-norden.fi]
| jäsenlehti = Pohjola-Norden-lehti
| jäsenlehti = Pohjola-Norden-lehti
| jäsenmäärä = 8000
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}


'''Pohjola-Norden''' on poliittisesti sitoutumaton, [[pohjoismainen yhteistyö|pohjoismaista yhteistyötä]] tekevä [[kansalaisjärjestö]]. Vuonna [[1924]] perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja [[pohjoismaat|Pohjoismaiden]] tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto|Nuorisoliitto]] sekä noin 8000 henkilöjäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_kansalaisjarjestona/?id=146 | Nimeke=Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
'''Pohjola-Norden''' on poliittisesti sitoutumaton, [[pohjoismainen yhteistyö|pohjoismaista yhteistyötä]] tekevä [[kansalaisjärjestö]]. Vuonna [[1924]] perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja [[pohjoismaat|Pohjoismaiden]] tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava paikallisyhdistysverkosto, [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto|Nuorisoliitto]] sekä noin 7000 henkilöjäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_kansalaisjarjestona/?id=146 | Nimeke=Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>


==Historia==
==Historia==


[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna [[1919]] perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset [[Ruotsi]]in, [[Norja]]an ja [[Tanska]]an, [[1922]] [[Islanti]]in ja [[1924]] [[Suomi|Suomeen]]. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen alhaaltapäin kansalaisista itsestään ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna [[1919]] perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset [[Ruotsi]]in, [[Norja]]an ja [[Tanska]]an, [[1922]] [[Islanti]]in ja [[1924]] [[Suomi|Suomeen]]. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen ruohonjuuritasolta ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.


Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja piirejä ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/pohjoismainen_yhteistyao/norden-yhdistykset/norden-yhdistysten_historiaa/?id=131 | Nimeke=Norden-yhdistysten historiaa | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/pohjoismainen_yhteistyao/norden-yhdistykset/norden-yhdistysten_historiaa/?id=131 | Nimeke=Norden-yhdistysten historiaa | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>


Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus ([[1954]]), yhteiset työmarkkinat ([[1954]]) ja sosiaalietuudet ([[1955]]). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_edunvalvontajaarjestaonaa/?id=147 | Nimeke=Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus ([[1954]]), yhteiset työmarkkinat ([[1954]]) ja sosiaalietuudet ([[1955]]). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_edunvalvontajaarjestaonaa/?id=147 | Nimeke=Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
Rivi 28: Rivi 28:
==Toiminta==
==Toiminta==


Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa yhdistys tarjoaa [[Pohjoismaat|Pohjolassa]] asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.
Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa Pohjola-Norden tarjoaa [[Pohjoismaat|Pohjolassa]] asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.


Pohjola-Norden edistää [[skandinaaviset kielet|pohjoismaisten kielten]] opetusta, osaamista ja käyttöä tarjoamalla kouluissa tapahtuvan opetuksen tueksi erilaisia oppimateriaaleja, tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin. Paikallis- ja aluetason [[virkamies|virkamiehille]] Pohjola-Norden järjestää koulutustilaisuuksia mm. pohjoismaisista sopimuksista ja niiden käytännön sovelluksista. Seminaarit ovat osa pohjoismaista rajaestetyötä ja niiden tavoitteena on erityisesti parantaa tiedonkulkua viranomaisilta kansalaisille.
Pohjola-Norden edistää [[skandinaaviset kielet|pohjoismaisten kielten]] opetusta, osaamista ja käyttöä tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin.


Pohjola-Norden järjestää myös elinkeinoelämän ja järjestöelämän piirissä työskenteleville tarkoitettuja eri teemoihin keskittyviä seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa [[Pohjoismaiden ministerineuvosto]]n [[Haloo Pohjola]] -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/?id=145 | Nimeke=Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
Pohjola-Norden järjestää myös eri teemoihin keskittyviä seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa [[Pohjoismaiden ministerineuvosto]]n [[Haloo Pohjola]] -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/?id=145 | Nimeke=Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>


==Organisaatio==
==Organisaatio==


Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja yhdistysverkosto. Paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on noin 100.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/yhdistykset/?id=71 | Nimeke=Yhdistykset | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref> Paikallisyhdistysten alueellisina yhteistyöeliminä toimii kahdeksan piiriä, ja niiden tukena on viisi aluetoimistoa: Itä-Suomen alueen toiminnanjohtaja työskentelee [[Kuopio]]ssa, [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja [[Satakunta|Satakunnan]] alueen [[Turku|Turussa]], [[Pohjanmaa|Pohjanmaan]] [[Vaasa]]ssa, [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] alueen [[Jyväskylä]]ssä ja Pohjois-Suomen alueen [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Vaasan ja Jyväskylän piiritoimistojen yhteydessä toimii myös pohjoismainen tiedotustoimisto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/piirit_ja_alueet/?id=43 | Nimeke=Piirit ja alueet | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>
Pohjola-Nordenilla on kattava yhdistysverkosto. Paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on noin 100.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/yhdistykset/?id=71 | Nimeke=Yhdistykset | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref>


Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen.
Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen.

Versio 31. maaliskuuta 2017 kello 14.54

Pohjola-Norden ry
Perustettu 1924
Jäsenmäärä 7000
pääsihteeri Michael Oksanen
Puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen
Jäsenlehti Pohjola-Norden-lehti
Aiheesta muualla
www.pohjola-norden.fi

Pohjola-Norden on poliittisesti sitoutumaton, pohjoismaista yhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa järjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä noin 7000 henkilöjäsentä.[1]

Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna 1919 perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, 1922 Islantiin ja 1924 Suomeen. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen ruohonjuuritasolta ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.[2]

Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.[3]

Toiminta

Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa Pohjola-Norden tarjoaa Pohjolassa asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.

Pohjola-Norden edistää pohjoismaisten kielten opetusta, osaamista ja käyttöä tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin.

Pohjola-Norden järjestää myös eri teemoihin keskittyviä seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.[4]

Organisaatio

Pohjola-Nordenilla on kattava yhdistysverkosto. Paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on noin 100.[5]

Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen.

Pohjola-Nordenilla on Helsingin Kampissa liittotoimisto.

Norden-yhdistyksiä on Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Grönlannissa, Färsaarilla ja Ahvenanmaalla sekä Pohjoismaiden ulkopuolella Virossa, Liettuassa ja Venäjällä.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  2. Pohjola-Norden ry: Norden-yhdistysten historiaa pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  3. Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  4. Pohjola-Norden ry: Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  5. Pohjola-Norden ry: Yhdistykset pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
  6. Föreningarna Nordens Förbund: Hvad er Foreningerne Nordens Forbund fnf.se. Viitattu 17.8.2012. (tanskaksi)

Aiheesta muualla