Ero sivun ”Naton 5. artikla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 46.30.132.148) ja palautettiin versio 15026397, jonka on tehnyt Osbournehutch
Rivi 1: Rivi 1:
'''Naton 5 artikla''' on Pohjois-Atlantin sopimuksen [[artikla]], joka määrittää [[Nato]]n jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Naton 4. artikla määrää, että näistä velvoitteista maat neuvottelevat keskenään.
'''Naton 5. artikla''' on Pohjois-Atlantin sopimuksen [[artikla]], joka määrittää [[Nato]]n jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Naton 4. artikla määrää, että näistä velvoitteista maat neuvottelevat keskenään.


Viidennen artiklan perusteella koko puolustusliiton historiassa on myönnetty vain yksi turvallisuustakuu. Sen jäsenvaltiot myönsivät [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]] vasta sen jälkeen, kun [[syyskuun 11. päivän iskut|terrori-iskut]] [[11. syyskuuta]] [[2001]] tuhosivat kaksi [[World Trade Center]]in tornia sekä osan [[Pentagon]]ia.
Viidennen artiklan perusteella koko puolustusliiton historiassa on myönnetty vain yksi turvallisuustakuu. Sen jäsenvaltiot myönsivät [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]] vasta sen jälkeen, kun [[syyskuun 11. päivän iskut|terrori-iskut]] [[11. syyskuuta]] [[2001]] tuhosivat kaksi [[World Trade Center]]in tornia sekä osan [[Pentagon]]ia.

Versio 31. maaliskuuta 2017 kello 10.16

Naton 5. artikla on Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla, joka määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Naton 4. artikla määrää, että näistä velvoitteista maat neuvottelevat keskenään.

Viidennen artiklan perusteella koko puolustusliiton historiassa on myönnetty vain yksi turvallisuustakuu. Sen jäsenvaltiot myönsivät Yhdysvalloille vasta sen jälkeen, kun terrori-iskut 11. syyskuuta 2001 tuhosivat kaksi World Trade Centerin tornia sekä osan Pentagonia.

Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut Nato-operaatioon. Yhdysvallat aloitti operaation al-Qaida -verkostoa vastaan Afganistanissa johtamansa 49 valtion koalition voimin.[1]

Joulukuussa 2001 YK päätti perustaa ISAF (International Security Assistance Force) -rauhanturvaoperaation, joka alkoi tammikuussa 2002. YK luovutti ISAF:in johtovastuun Natolle 11.10.2003. Tämä ei liity Artiklaan 5.[2]

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. Lissabonin sopimus on ratifiointivaiheessaan allekirjoitettuna.

Lähteet

Aiheesta muualla