Ero sivun ”Gallinazon kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Lähde |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
*{{Kirjaviite | Nimi= Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta | Tekijä = Ilmonen, Anneli Jyrki K. Talvitie (toim.)| Vuosi=2001| Tunniste=ISBN 952-9549-63-6 |Julkaisija = Tampereen taidemuseo |Sarja=Tamperaan taidemuseon julkaisuja 95, ISSN 9782-3746}} |
*{{Kirjaviite | Nimi= Inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta | Tekijä = Ilmonen, Anneli Jyrki K. Talvitie (toim.)| Vuosi=2001| Tunniste=ISBN 952-9549-63-6 |Julkaisija = Tampereen taidemuseo |Sarja=Tamperaan taidemuseon julkaisuja 95, ISSN 9782-3746}} |
||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 28. maaliskuuta 2017 kello 09.53
Gallinazon kulttuuri (Virún kulttuuri) syntyi nykyisessä pohjois-Perussa Virújoen laaksossa noin 200 eaa. - 200/350 jaa. Se oli myöhemmän Mochen kulttuurin naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Mochelle tyypillinen hierarkkinen luokkayhteiskunta kehittyi viimeistään Gallinazon kulttuurissa[1].
Synty
Kulttuurin keramiikka on peräisin varhaisemmasta Cupisniquesta. Kauden alussa noin 200 eaa vanhoja asutuskeskusia hylättiin ja linnoitetuja suojapaikkoja tehtiin[2]. Mutta keskivaiheessa olot rauhoittuivat ja asutus levittäytyi taas avoimille laaksinpohjille.
Alue
Kulttuurin alue ulottui La Leche -joen laaksosta Santajoen laaksoon. Varsinainen Virun kulttuurin ydinalue ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella.
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä Chavinin perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin 500 eaa. - 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin.
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
Se ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Gallinazon kulttuuri pohjautui aikaisempaan Cupisniquen keramiikkaan liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.-300 jaa. Vicús-kulttuuri. Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
Lähteet
- Ilmonen, Anneli Jyrki K. Talvitie (toim.): {{{Nimike}}}. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 952-9549-63-6.