Ero sivun ”Soni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kiinteä väli
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p Muokkausta
Rivi 1: Rivi 1:
'''Soni'''<ref name=soni/> (myös '''sooni'''<ref name=sooni/> < {{k-en|sone}}<ref name=comm/> < {{k-la|sonus}} ’[[ääni]]’) on [[ihminen|ihmisen]] subjektiivisen äänekkyyshavainnon ([[äänekkyys|äänekkyyden]],<ref name=komm/> kuuluvuuden<ref name=IA/>) [[mittayksikkö]] [[akustiikka|akustiikassa]]. Yhdellä sonilla tarkoitetaan 1&nbsp;000&nbsp;[[Hz]]:n siniaallon äänekkyyttä, kun [[äänenpainetaso]] on 40&nbsp;dB (40&nbsp;[[foni]]a).<ref name=komm/> Soniasteikko on [[lineaarinen]], ja 10 fonia kovempi [[ääni]] tarkoittaa kaksinkertaista sonimäärää.<ref name=komm/> Soniasteikko ei ole aivan lineaarinen alle yhden sonin (alle 40 fonin) voimakkuuksilla.<ref name=komm/> Yksikön kehitti psykologi [[Stanley Smith Stevens]].
'''Soni'''<ref name=soni/> (myös '''sooni'''<ref name=sooni/> < {{k-en|sone}}<ref name=comm/> < {{k-la|sonus}} ’[[ääni]]’) on [[ihminen|ihmisen]] subjektiivisen äänekkyyshavainnon ([[äänekkyys|äänekkyyden]],<ref name=komm/> kuuluvuuden<ref name=IA/>) [[mittayksikkö]] [[akustiikka|akustiikassa]]. Yhdellä sonilla tarkoitetaan 1&nbsp;000&nbsp;[[Hz]]:n siniaallon äänekkyyttä, kun [[äänenpainetaso]] on 40&nbsp;dB (40&nbsp;[[foni]]a).<ref name=komm/> Soniasteikko on [[lineaarinen]], ja 10&nbsp;fonia kovempi [[ääni]] tarkoittaa kaksinkertaista sonimäärää.<ref name=komm/> Soniasteikko ei ole aivan lineaarinen alle yhden sonin (alle 40&nbsp;fonin) voimakkuuksilla.<ref name=komm/> Yksikön kehitti psykologi [[Stanley Smith Stevens]].


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
Rivi 19: Rivi 19:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Olli & Aulanko, Reijo & Iivonen, Antti & Klippi, Anu & Vainio, Martti (toim.)| Nimeke=Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Otava | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2009 | Isbn= 978-951-1-23956-7}}
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Olli & Aulanko, Reijo & Iivonen, Antti & Klippi, Anu & Vainio, Martti (toim.)| Nimeke=Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Otava | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-1-23956-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Auli & Ojanen, Jussi | Nimeke=Kielitieteen ja fonetiikan termistöä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1993 | Isbn= 978-951-717-783-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Auli & Ojanen, Jussi | Nimeke=Kielitieteen ja fonetiikan termistöä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 978-951-717-783-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Iivonen, Antti (toim.) | Nimeke=Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Gaudeamus | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2005 | Isbn= 951-662-918-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Iivonen, Antti (toim.) | Nimeke=Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Gaudeamus | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-918-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Isbn= 951-22-4412-8 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-22-4412-8 }}
* Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa'']. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
* Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa''.] Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [http://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan'']. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite= | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Isbn= 978-1-118-86654-2 | www=http://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false }}
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [http://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan''.] Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka= | Vuosi=1990 | Isbn= 951-42-2922-3}}
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite= | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2 | www=http://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Suomi, Kari | Nimeke=Johdatusta puheen akustiikkaan | Selite=Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4 | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-42-2922-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Jarmo | Nimeke=Teknillinen akustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Otakustantamo | Vuosi=1976 | Isbn=951-671-123-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Toivanen, Jarmo | Nimeke=Teknillinen akustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=Otakustantamo | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-671-123-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr | Nimeke=Aallot ja korva | Selite=Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi ''Wawes and the ear'' | Suomentaja= Reino Tuokko | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1960 | Tunniste=}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr | Nimeke=Aallot ja korva | Selite=Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi ''Wawes and the ear''. Suomentanut Reino Tuokko |Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1960 | Tunniste=}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
Rivi 46: Rivi 45:
* ''Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet'', "Sanasto", s. 212.
* ''Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet'', "Sanasto", s. 212.
* ''Kielitieteen ja fonetiikan termistöä''.
* ''Kielitieteen ja fonetiikan termistöä''.
* ''Tieteen termipankki'', [http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:soni ''soni.'']
* ''Tieteen termipankki'', [http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:soni ''soni''].
* ''Sanastokeskus TSK:n termipankki'', [http://www.tsk.fi/tepa ''soni''.]
* ''Sanastokeskus TSK:n termipankki'', [http://www.tsk.fi/tepa ''soni''].
* [http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi ''Akustiikan perusteet'', "Sanasto".] Sibelius-Akatemia.
* [http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi ''Akustiikan perusteet'', "Sanasto"]. Sibelius-Akatemia.
* ''Akustiikan sanasto'', "soni". 2001. Metalliteollisuuden Keskusliitto.
* ''Akustiikan sanasto'', "soni". 2001. Metalliteollisuuden Keskusliitto.
</ref>
</ref>
Rivi 54: Rivi 53:
<ref name=sooni>Muotoa ''sooni'' suositetaan seuraavissa lähteissä:
<ref name=sooni>Muotoa ''sooni'' suositetaan seuraavissa lähteissä:
* {{Kielitoimiston sanakirja|sooni}}
* {{Kielitoimiston sanakirja|sooni}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Terho – Maamies, Sari | Nimeke=Uusi kieliopas | Vuosi=2012 | Isbn=978-951-31-5757-9 | Sivu=351 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Selite=5. tarkistettu painos }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Itkonen, Terho – Maamies, Sari | Nimeke=Uusi kieliopas | Vuosi=2012 | Isbn= 978-951-31-5757-9 | Sivu=351 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Selite=5. tarkistettu painos }}
* Nykysuomen sivistyssanakirja: ''Vierasperäiset sanat'', s. 383, s.v. ''sooni''. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
* Nykysuomen sivistyssanakirja: ''Vierasperäiset sanat'', s. 383, s.v. ''sooni''. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
* ''CD Facta 2005.'' WSOY.
* ''CD Facta 2005.'' WSOY.

Versio 23. maaliskuuta 2017 kello 06.22

Soni[1] (myös sooni[2] < engl. sone[3] < lat. sonus ’ääni’) on ihmisen subjektiivisen äänekkyyshavainnon (äänekkyyden,[4] kuuluvuuden[5]) mittayksikkö akustiikassa. Yhdellä sonilla tarkoitetaan 1 000 Hz:n siniaallon äänekkyyttä, kun äänenpainetaso on 40 dB (40 fonia).[4] Soniasteikko on lineaarinen, ja 10 fonia kovempi ääni tarkoittaa kaksinkertaista sonimäärää.[4] Soniasteikko ei ole aivan lineaarinen alle yhden sonin (alle 40 fonin) voimakkuuksilla.[4] Yksikön kehitti psykologi Stanley Smith Stevens.

Sonien ja fonien vastaavuus[4]
soni   1    2    4    8   16   32   64  128 256
foni 40 50 60 70 80 90 100 110 120

Terminologiasta

Teknillisen akustiikan, psykoakustiikan, kommunikaatioakustiikan, meluakustiikan, audiologian, fonetiikan, musiikkitieteen ja tekniikan asiantuntijalähteissä käytetään termiä soni.[1] Kielenhuoltajat ovat suosittaneet muotoa sooni ja pitäneet muotoa soni hylättävänä tai vältettävänä.[2]

Katso myös

Lähteet

  • Aaltonen, Olli & Aulanko, Reijo & Iivonen, Antti & Klippi, Anu & Vainio, Martti (toim.): Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23956-7.
  • Hakulinen, Auli & Ojanen, Jussi: Kielitieteen ja fonetiikan termistöä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. ISBN 978-951-717-783-2.
  • Iivonen, Antti (toim.): Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-918-0.
  • Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
  • Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. Teoksen verkkoversio.
  • Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.
  • Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka. Suomenkielinen oppikirja. Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
  • Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.

Viitteet

  1. ↑ a b Muotoa soni käytetään seuraavissa lähteissä:
    • Kommunikaatioakustiikka, "Äänekkyys", s. 121–131.
    • Hieman akustiikkaa, "Kuulon perusominaisuudet", s. 31–34.
    • Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan, "Kuulon perusominaisuudet", s. 28–31.
    • Teknillinen akustiikka, s. 425.
    • Aallot ja korva, s. 80.
    • Johdatusta puheen akustiikkaan, "Äänen voimakkuus", s. 176–179.
    • Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia, s. 107–108, 258–259.
    • Puhuva ihminen: Puhetieteiden perusteet, "Sanasto", s. 212.
    • Kielitieteen ja fonetiikan termistöä.
    • Tieteen termipankki, soni.
    • Sanastokeskus TSK:n termipankki, soni.
    • Akustiikan perusteet, "Sanasto". Sibelius-Akatemia.
    • Akustiikan sanasto, "soni". 2001. Metalliteollisuuden Keskusliitto.
  2. ↑ a b Muotoa sooni suositetaan seuraavissa lähteissä:
    • sooni. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
    • Itkonen, Terho – Maamies, Sari: Uusi kieliopas, s. 351. 5. tarkistettu painos. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-5757-9.
    • Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 383, s.v. sooni. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
    • CD Facta 2005. WSOY.
  3. ↑ Communication Acoustics, s. 179.
  4. ↑ a b c d e Kommunikaatioakustiikka, s. 121–131.
  5. ↑ Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia, s. 280.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Soni&oldid=16367501”