Ero sivun ”Metsämyyrä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 87.100.130.129 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
lähdepäivitystä ja lisäystä
Rivi 3: Rivi 3:
| status = {{Elinvoimainen}}
| status = {{Elinvoimainen}}
| iucn = 4973
| iucn = 4973
| iucn_arvioija = Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Palomo, L.J., Henttonen, H., Vohralík, V., Zagorodnyuk, I., Juškaitis, R., Meinig, H. & Bertolino, S.
| iucn_arvioija = Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Palomo, L.J., Henttonen, H., Vohralík, V., Zagorodnyuk, I., Juškaitis, R., Meinig, H. & Bertolino, S
| iucn_vuosi = 2008
| iucn_vuosi = 2016
| iucn_versio = 2014.1
| iucn_versio = 2016.3
| iucn_viitattu = 28.6.2014
| iucn_viitattu = 9.3.2016
| kuva = Rötelmaus.jpg
| kuva = Rötelmaus.jpg
| leveys = 250
| leveys = 250
Rivi 30: Rivi 30:
| commonscat = Myodes glareolus
| commonscat = Myodes glareolus
}}
}}
'''Metsämyyrä''' (''Myodes glareolus'',<ref name="IUCN"/><ref name="Wilson&Reeder"/> aiemmin ''Clethrionomys glareolus'') on punaruskea, pääasiassa [[Metsä|metsissä]] elävä [[jyrsijät|jyrsijälaji]].
'''Metsämyyrä''' (''Myodes glareolus'',<ref name="IUCN"/><ref name="Wilson&Reeder"/> aiemmin ''Clethrionomys glareolus'') on punaruskea, pääasiassa [[Metsä|metsissä]] elävä [[jyrsijät|jyrsijälaji]]. Se on hyvin yleinen Euroopassa ja elää lähes koko mantereella ja myös Siperiassa [[Baikaljärvi|Baikaljärvelle]] saakka. Metsämyyrä syö pääasiallisesti kasviravintoa

Metsämyyrä levittää ihmiseen [[myyräkuume]]tta ja aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja sekä kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon.<ref>[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/clglar-n.htm Metsämyyrä] Metla</ref> Metsämyyrä ei ole Suomessa [[rauhoitettu laji]].


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==
[[Kuva:Rötelmaus I.jpg|thumb|240px|left|Metsämyyrä sivukuvassa.]]
[[Kuva:Rötelmaus I.jpg|thumb|240px|left|Metsämyyrä sivukuvassa.]]
Metsämyyrä on selkäpuolelta punaruskea tai harmahtavan ruskea. Selän tiilenpunertavan värityksen raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä, sitä vastoin vaalean- tai kellanharmaa vatsa on jyrkkärajainen. Häntä on kaksivärinen, alta valkea ja päältä musta, ja sen pituus on noin puolet ruumiin pituudesta. Pään ja ruumiin pituus on yhteensä 7–13,5&nbsp;cm, ja paino 12–35&nbsp;grammaa.<ref name="ARK">[http://www.arkive.org/bank-vole/clethrionomys-glareolus/info.html Bank vole (''Clethrionomys glareolus'')] ARKive</ref>
Metsämyyrä on aikuisena selkäpuolelta yleensä punaruskea, mutta nuoret alle kuukauden ikäiset yksilöt ovat harmaanruskeita. Selän värityksen raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä, sitä vastoin harmaanvalkoisen tai -keltaisen vatsan ero kylkiin on jyrkkärajainen. Häntä on kaksivärinen, alta valkea ja päältä musta, ja sen pituus on noin puolet ruumiin pituudesta.<ref name="bjärvall111">Bjärvall & Ullström, s. 111.</ref>

Pään ja ruumiin pituus on yhteensä 7–13,5 senttimetriä ja hännän pituus 3,5–6,5 senttimetriä. Metsämyyrä painaa 12–35 grammaa.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/bank-vole/clethrionomys-glareolus/#text=All| Nimeke = Bank vole (Clethrionomys glareolus)| Julkaisu = Wildscreen Arkive| Julkaisija = Wildscreen| Viitattu = 9.3.2017| Kieli = }}</ref>


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
Metsämyyrä on [[metsäpäästäinen|metsäpäästäisen]] ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Sen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan, jossa se ei kuitenkaan esiinny [[Islanti|Islannissa]], Iberian eteläosissa, Välimeren saarilla eikä aivan pohjoisessa havumetsärajan pohjoispuolella.<ref name="IUCN"/>
Sen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan, jossa se ei kuitenkaan esiinny [[Islanti|Islannissa]], [[Iberian niemimaa|Iberian]] eteläosissa, Välimeren saarilla eikä aivan pohjoisessa havumetsärajan pohjoispuolella. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu [[Baikaljärvi|Baikaljärvelle]] saakka.<ref name="IUCN"/> Metsämyyrä on [[metsäpäästäinen|metsäpäästäisen]] ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs.


Metsämyyrä on Euroopassa hyvin yleinen. Vaikka [[populaatio]]tiheys vaihtelee vuosittain, metsämyyräkanta on vakaa.<ref name="IUCN"/> Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta.<ref name="MK"/> Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.
== Lisääntyminen ==
Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhtikuusta lokakuuhun. Sillä voi kesän aikana olla 2–4 poikuetta, joissa on 3–9 poikasta. Metsämyyränaaraat tulevat sukukypsiksi runsaan kuukauden iässä, koiraat taas runsaan 2 kk:n ikäisinä. Näin ollen keväällä ja alkukesällä syntyvät poikaset tulevat yleensä lisääntymiskuntoon jo syntymäkesänään.<ref name="ARK"/> Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta.<ref name="MK"/> Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.


== Ravinto ==
== Elinympäristö ==
Metsämyyrä elää erilaisissa metsissä. Lajin levinneisyysalueen eteläosissa se viihtyy lehti- ja sekametsässä, mutta esimerkiksi Suomessa se elää myös havumetsissä. Metsämyyrä suosii erityisesti tiheää [[Aluskasvillisuus|aluskasvillisuutta]]. Sitä tavataan joskus myäs pensaikoista kaukana metsistä.<ref name="bjärvall111"/>
Metsämyyrä käyttää lähinnä kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä ja juuria, näiden lisäksi myös sieniä. Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Jopa neljännes metsämyyrän ravinnosta on [[eläinkunta|eläinkunnasta]] - se syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, ja joskus linnunmunia.<ref name="ARK"/>

== Käyttäytyminen ==
=== Ravinto ===
Metsämyyrä käyttää pääasiassa kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä ja juuria, näiden lisäksi myös sieniä.<ref name="ARK"/> Keväällä ja kesällä jopa 60 prosenttia ruokavaliosta koostuu vihreistä kasvinosista.<ref name="bjärvall111"/> Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Talvella se syö myös havupuiden taimien latvasilmuja. Metsämyyrä syö satunnaisesti myös hyönteisiä ja muita pikkueläimiä sekä linnunmunia.<ref name="bjärvall112">Bjärvall & Ullström, s. 112.</ref><ref name="ARK"/>

Metsämyyrä piilottaa syksyisin pähkinöitä, marjoja, siemeniä ja naavaa maanalaisiin varastoihin, puunkoloihin ja vanhoihin linnunpönttöihin.<ref name="bjärvall112"/>

=== Lisääntyminen ===
Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhti–lokakuulle, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi lisääntyä ympäri vuoden.<ref name="ARK"/> Naaras on [[sukukypsä]] runsaan kuukauden ja koiras aikaisintaan kahden kuukauden iässä.<ref name="bjärvall112"/> Vuoden lopulla syntyneet yksilöt alkavat lisääntymään kuitenkin vasta seuraavana keväänä.<ref name="ARK"/>

Metsämyyrän [[kantoaika]] on 21 vuorokautta, mutta se voi pienentyä 17 päivään, jos naaraalle on tarjolla runsaasti ravintoa. Kantoaika pitenee, jos naaras oli tullut raskaaksi heti eellisen poikueen synnyttä imetysaikana.<ref name="bjärvall112"/> Vuodessa syntyy 4–5 poikuetta, joissa on yleensä 3–5 poikasta.<ref name="ARK"/>

Poikaspesä on yleensä maanpinnan alapuolella, mutta joskus niitä on myös kannoissa ja tiheissä pensaissa. Pesä on tehty sammalista, lehdistä ja muista pehmusteista.<ref name="bjärvall112"/> Koiraat eivät osallistu poikasten hoitamiseen, mutta naaraat ovat todella huolehtivaisia. Jos yksikin poikasista lähtee pesästä, naaras käy hakemassa sen takaisin pesään.<ref name="ARK"/>


== Myyräkuume ==
== Myyräkuume ==
Metsämyyrä kantaa usein [[Puumala-virus]]ta, joka aiheuttaa [[myyräkuume]]tta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti.<ref name="MK">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.metla.fi/hanke/3071/myyrakuume.htm | Nimeke =Perustiedot myyräkuumeesta | Ajankohta= 1996 | Julkaisija =Metsälehti / Metla | Tekijä = Heikki Henttonen ja Antti Vaheri | Viitattu=6.7.2010}}</ref>
Metsämyyrä kantaa usein [[Puumala-virus]]ta, joka aiheuttaa [[myyräkuume]]tta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti.<ref name="MK">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.metla.fi/hanke/3071/myyrakuume.htm | Nimeke =Perustiedot myyräkuumeesta | Ajankohta= 1996 | Julkaisija =Metsälehti / Metla | Tekijä = Heikki Henttonen ja Antti Vaheri | Viitattu=6.7.2010}}</ref>

== Metsätuhot ==
Metsämyyrä aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja sekä kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon.<ref>[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/clglar-n.htm Metsämyyrä] Metla</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan| Nimeke = Suomen nisäkkäät| Vuosi = 2011| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Suomentaja = Iiris Kalliola ja Heidi Kinnunen| Isbn = 978-951-1-25633-5}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



Versio 9. maaliskuuta 2017 kello 22.57

Metsämyyrä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[2]
Yläheimo: Muroidea
Heimo: Cricetidae
Alaheimo: Myyrät Arvicolinae
Suku: Myodes
Laji: glareolus
Kaksiosainen nimi

Myodes glareolus
(Schreber, 1780)

Synonyymit
  • Clethrionomys glareolus (Schreber, 1780)[1]
Metsämyyrän levinneisyys
Metsämyyrän levinneisyys
Katso myös

  Metsämyyrä Wikispeciesissä
  Metsämyyrä Commonsissa

Metsämyyrä (Myodes glareolus,[1][2] aiemmin Clethrionomys glareolus) on punaruskea, pääasiassa metsissä elävä jyrsijälaji. Se on hyvin yleinen Euroopassa ja elää lähes koko mantereella ja myös Siperiassa Baikaljärvelle saakka. Metsämyyrä syö pääasiallisesti kasviravintoa

Koko ja ulkonäkö

Metsämyyrä sivukuvassa.

Metsämyyrä on aikuisena selkäpuolelta yleensä punaruskea, mutta nuoret alle kuukauden ikäiset yksilöt ovat harmaanruskeita. Selän värityksen raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä, sitä vastoin harmaanvalkoisen tai -keltaisen vatsan ero kylkiin on jyrkkärajainen. Häntä on kaksivärinen, alta valkea ja päältä musta, ja sen pituus on noin puolet ruumiin pituudesta.[3]

Pään ja ruumiin pituus on yhteensä 7–13,5 senttimetriä ja hännän pituus 3,5–6,5 senttimetriä. Metsämyyrä painaa 12–35 grammaa.[4]

Levinneisyys

Sen levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan, jossa se ei kuitenkaan esiinny Islannissa, Iberian eteläosissa, Välimeren saarilla eikä aivan pohjoisessa havumetsärajan pohjoispuolella. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Baikaljärvelle saakka.[1] Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs.

Metsämyyrä on Euroopassa hyvin yleinen. Vaikka populaatiotiheys vaihtelee vuosittain, metsämyyräkanta on vakaa.[1] Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta.[5] Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.

Elinympäristö

Metsämyyrä elää erilaisissa metsissä. Lajin levinneisyysalueen eteläosissa se viihtyy lehti- ja sekametsässä, mutta esimerkiksi Suomessa se elää myös havumetsissä. Metsämyyrä suosii erityisesti tiheää aluskasvillisuutta. Sitä tavataan joskus myäs pensaikoista kaukana metsistä.[3]

Käyttäytyminen

Ravinto

Metsämyyrä käyttää pääasiassa kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä ja juuria, näiden lisäksi myös sieniä.[4] Keväällä ja kesällä jopa 60 prosenttia ruokavaliosta koostuu vihreistä kasvinosista.[3] Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Talvella se syö myös havupuiden taimien latvasilmuja. Metsämyyrä syö satunnaisesti myös hyönteisiä ja muita pikkueläimiä sekä linnunmunia.[6][4]

Metsämyyrä piilottaa syksyisin pähkinöitä, marjoja, siemeniä ja naavaa maanalaisiin varastoihin, puunkoloihin ja vanhoihin linnunpönttöihin.[6]

Lisääntyminen

Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhti–lokakuulle, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi lisääntyä ympäri vuoden.[4] Naaras on sukukypsä runsaan kuukauden ja koiras aikaisintaan kahden kuukauden iässä.[6] Vuoden lopulla syntyneet yksilöt alkavat lisääntymään kuitenkin vasta seuraavana keväänä.[4]

Metsämyyrän kantoaika on 21 vuorokautta, mutta se voi pienentyä 17 päivään, jos naaraalle on tarjolla runsaasti ravintoa. Kantoaika pitenee, jos naaras oli tullut raskaaksi heti eellisen poikueen synnyttä imetysaikana.[6] Vuodessa syntyy 4–5 poikuetta, joissa on yleensä 3–5 poikasta.[4]

Poikaspesä on yleensä maanpinnan alapuolella, mutta joskus niitä on myös kannoissa ja tiheissä pensaissa. Pesä on tehty sammalista, lehdistä ja muista pehmusteista.[6] Koiraat eivät osallistu poikasten hoitamiseen, mutta naaraat ovat todella huolehtivaisia. Jos yksikin poikasista lähtee pesästä, naaras käy hakemassa sen takaisin pesään.[4]

Myyräkuume

Metsämyyrä kantaa usein Puumala-virusta, joka aiheuttaa myyräkuumetta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti.[5]

Metsätuhot

Metsämyyrä aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja sekä kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon.[7]

Lähteet

  • Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Suomentanut Iiris Kalliola ja Heidi Kinnunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2011. ISBN 978-951-1-25633-5.

Viitteet

  1. a b c d e Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Palomo, L.J., Henttonen, H., Vohralík, V., Zagorodnyuk, I., Juškaitis, R., Meinig, H. & Bertolino, S: Myodes glareolus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.3.2016. (englanniksi)
  2. a b Wilson, D. E. & Reeder, D. M. (toim.): Myodes glareolus Mammal Species of the World, a Taxonomic and Geographic Reference. 2005. Bucknell University. Viitattu 2.5.2010. (englanniksi)
  3. a b c Bjärvall & Ullström, s. 111.
  4. a b c d e f g Bank vole (Clethrionomys glareolus) Wildscreen Arkive. Wildscreen. Viitattu 9.3.2017.
  5. a b Heikki Henttonen ja Antti Vaheri: Perustiedot myyräkuumeesta 1996. Metsälehti / Metla. Viitattu 6.7.2010.
  6. a b c d e Bjärvall & Ullström, s. 112.
  7. Metsämyyrä Metla

Aiheesta muualla