Ero sivun ”Kappalemitta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) linkkejä. "Ohjaa tänne" -malline pois, kun aiheesta on eri artikkeli |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ohjaa tänne|Tusina|[[Tusina (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
|||
'''Kappalemitat''' ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne ''kpl''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 7.1.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}{{404}}</ref>) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.<ref>Miten ennen mitattiin, s. 37</ref> |
'''Kappalemitat''' ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne ''kpl''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 7.1.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.4.2013}}{{404}}</ref>) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.<ref>Miten ennen mitattiin, s. 37</ref> |
||
| Rivi 6: | Rivi 4: | ||
*pari = 2 kpl |
*pari = 2 kpl |
||
*tusina = 12 kpl |
*[[tusina]] = 12 kpl |
||
*krossi = 144 kpl<ref>Miten ennen mitattiin, s. 98</ref> |
*[[krossi]] = 144 kpl<ref>Miten ennen mitattiin, s. 98</ref> |
||
Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista: |
Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista: |
||
Versio 8. maaliskuuta 2017 kello 13.52
Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne kpl[1]) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.[2]
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:
- tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)[4]
- kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen[5]
- torni = 10 kpl nuuskapurkkeja[6]
- tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)[7]
- toltti = 12 kpl (lautoja)[7]
- kerpu = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista jotka sidotaan yhdellä kerpuksi)[8][9]
- kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)[10]
- puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
- puntti = 20 kpl (kukkia, usein ruusuja)
Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:[11]
- kirja = 25 arkkia
- riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa), lyhenne r tai rsi[1]
- pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä)
Lähteet
- Jarmo Grönroos & Arja Hyvönen & Petteri Järvi & Juhani Kostet & Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin. 2. uud. painos. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7.
Viitteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 37
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 98
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 124
- ↑ perussanakirja: kartonki
- ↑ Tulli tiukensi nuuskan tuontirajoituksia 16.10.2015. Kaleva.fi. Viitattu 24.2.2017. (suomeksi)
- ↑ a b Miten ennen mitattiin, s. 125
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 94
- ↑ Nahkiaispyynnin historiaa Satakunnassa Nakkilan Nahkiaispaistamo. Viitattu 24.2.2017.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 95
- ↑ Paperit & paperinvalmistajat graafinen.com. Viitattu 7.7.2011. [vanhentunut linkki]