Ero sivun ”Luettelo Mars-luotaimista” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
yhdistettävä pois, ei lähteetöntä tekstiä viitsi yhdistää hyvin lähteistettyyn artikkeliin – ihan hyvin tässä voi myös olla oma lyhyt johdantonsa
p (fixed typo)
(yhdistettävä pois, ei lähteetöntä tekstiä viitsi yhdistää hyvin lähteistettyyn artikkeliin – ihan hyvin tässä voi myös olla oma lyhyt johdantonsa)
[[Kuva:Mars_Viking_11h016.png|thumb|right|200px|Amerikkalaisen Viking-laskeutujan ottama kuva Marsin pinnalta 1970-luvun lopuilla.]]
 
{{Katso myös|[[Mars#Avaruusluotaimet]]}}Tämä on luettelo ensisijaisesti [[Mars|Marsia]] tutkimaan lähetetyistä [[avaruusluotain|'''luotaimista''']].
 
Tämä on luettelo ensisijaisesti '''[[Mars|Marsia]]ia tutkimaan lähetetyistä [[avaruusluotain|luotaimista]]'''. Marsia kohti alettiin jo vuonna 1960 lähettää miehittämättömiä [[avaruusluotain|avaruusluotaimia]]. Maasta Marsiin kannattaa lähettää luotaimia noin kahden vuoden välein niin sanottujen laukaisuikkunoiden kuluessa, joissa planeettojen väliset asennot ovat sopivia Marsiin kohtalaisen nopeasti ja pienin polttoainekustannuksin lentämiseksi.
{{Yhdistettävä artikkeliin|[[Mars#Avaruusluotaimet]]|teksti-osio}}
 
[[14. kesäkuuta]] [[1965]] amerikkalainen [[Mariner 4]] lensi Marsin ohi paljastaen planeetan kraatterit. Lisää kuvia lähettivät 1960-luvun lopulla amerikkalaiset [[Mariner 6 ja 7]]. Amerikkalaisten menestys jatkui 1971, jolloin [[Mariner 9]] kiersi Marsia ja kartoitti koko planeetan pinnan, tosin nykymittapuun mukaan epätarkasti. 1970-luvulla Neuvostoliiton Mars-ohjelma kärsi monia takaiskuja: esimerkiksi [[Mars 3]] epäonnistui luotaimen sammuessa laskeutumisen jälkeen tai sen epäonnistuessa täysin. 1976 amerikkalaiset [[Viking 1]] ja [[Viking 2]] laskeutuivat Marsiin ja toimivat siellä vuosikausia.
[[Mars]]ia kohti alettiin jo vuonna 1960 lähettää miehittämättömiä [[avaruusluotain|avaruusluotaimia]]. Maasta Marsiin kannattaa lähettää luotaimia noin kahden vuoden välein niin sanottujen laukaisuikkunoiden kuluessa, joissa planeettojen väliset asennot ovat sopivia Marsiin kohtalaisen nopeasti ja pienin polttoainekustannuksin lentämiseksi.
 
[[14. kesäkuuta]] [[1965]] amerikkalainen [[Mariner 4]] lensi Marsin ohi paljastaen planeetan kraatterit. Lisää kuvia lähettivät 1960-luvun lopulla amerikkalaiset [[Mariner 6 ja 7]]. Amerikkalaisten menestys jatkui 1971, jolloin [[Mariner 9]] kiersi Marsia ja kartoitti koko planeetan pinnan, tosin nykymittapuun mukaan epätarkasti. 1970-luvulla Neuvostoliiton Mars-ohjelma kärsi monia takaiskuja: esimerkiksi [[Mars 3]] epäonnistui luotaimen sammuessa laskeutumisen jälkeen tai sen epäonnistuessa täysin. 1976 amerikkalaiset [[Viking 1]] ja [[Viking 2]] laskeutuivat Marsiin ja toimivat siellä vuosikausia.
 
Neuvostoliiton 1988 laukaistut [[Phobos 1|Phobos-luotaimet]] menetettiin Marsin lähellä. Myös Venäjän [[Mars 1996]] -ohjelma meni pieleen. 1996 lähetetty [[Mars Pathfinder]] laskeutui Marsin pinnalle, mutta [[Mars Polar Lander]] epäonnistui. Amerikkalaiset Mars-mönkijät (engl. lyhenne MER) ''[[Spirit (luotain)|Spirit]]'' ja ''[[Opportunity]]'' (suomeksi "Henki" ja "Mahdollisuus") saapuivat Marsiin tammikuussa 2004 ja ovat lähettäneet sieltä kuvia ja tietoja. Samoihin aikoihin Euroopan [[Mars Express]] kiersi Marsia ja kuvasi muun muassa amerikkalaisten Mars-kulkijoiden laskautumispaikan. Amerikkalaisten [[Phoenix (luotain)|Phoenix]] laukaistiin 2007 ja se laskeutui onnistuneesti 26. toukokuuta 2008.
20 042

muokkausta

Navigointivalikko