Ero sivun ”Suuri Turkin sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Venäjän Keisarikunnan sijaan Moskovan Venäjä. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| paikka = |
| paikka = |
||
| casus = |
| casus = |
||
| aluemuutokset = |
| aluemuutokset =Osmanien Valtakunnan alue menetykset |
||
| vaikutukset = Osmanit menettivät alueita Liigalle [[Karlowitzin rauha]]ssa. |
| vaikutukset = Osmanit menettivät alueita Liigalle [[Karlowitzin rauha]]ssa. |
||
| lopputulos = [[Pyhä liiga (1684)|Pyhän liigan]] voitto |
| lopputulos = [[Pyhä liiga (1684)|Pyhän liigan]] voitto |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
{{Pääartikkeli|[[Pyhä liiga (1684)|Pyhä liiga 1684]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Pyhä liiga (1684)|Pyhä liiga 1684]]}} |
||
Vuonna 1684 paavi [[Innocentius XI]] perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti [[Habsburg]]ien Itävallan johtaman [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]], [[Puola-Liettua]]n sekä [[Venetsian tasavalta|Venetsian tasavallan]]<ref>Treasure, Geoffrey, ''The making of modern Europe, 1648-1780'', (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.</ref>. Myös [[ |
Vuonna 1684 paavi [[Innocentius XI]] perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti [[Habsburg]]ien Itävallan johtaman [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]], [[Puola-Liettua]]n sekä [[Venetsian tasavalta|Venetsian tasavallan]]<ref>Treasure, Geoffrey, ''The making of modern Europe, 1648-1780'', (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.</ref>. Myös [[Moskovan Venäjä]] liittyi mukaan vuonna 1686. [[Mohácsin taistelu]]ssa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana. |
||
Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta. |
Moskovan Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta. |
||
Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 [[Zentan taistelu|Zentassa]]. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. [[Pidhaitsin taistelu]] 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699. |
Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 [[Zentan taistelu|Zentassa]]. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. [[Pidhaitsin taistelu]] 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699. |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
===Karlowitzin rauha=== |
===Karlowitzin rauha=== |
||
Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan [[Karlowitzin rauha]]nsopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.<ref>Sicker, Martin, ''The Islamic world in decline'', (Praeger Publishers, 2001), 32</ref>. Ottomaanit luovuttivat useimmat [[Unkari]]n, [[Transilvania]]n ja [[Slavonia]]n alueet Habsburgeille samalla, kun [[Podolia]] palasi Puolan omistukseen. Useimmat [[Dalmatia]]n alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä [[Peloponnesoksen niemimaa]]lla sijaitsevan [[Morea]]n kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Venäjältä ja Morean Venetsialta. |
Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan [[Karlowitzin rauha]]nsopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.<ref>Sicker, Martin, ''The Islamic world in decline'', (Praeger Publishers, 2001), 32</ref>. Ottomaanit luovuttivat useimmat [[Unkari]]n, [[Transilvania]]n ja [[Slavonia]]n alueet Habsburgeille samalla, kun [[Podolia]] palasi Puolan omistukseen. Useimmat [[Dalmatia]]n alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä [[Peloponnesoksen niemimaa]]lla sijaitsevan [[Morea]]n kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Moskovan Venäjältä ja Morean Venetsialta. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 4. maaliskuuta 2017 kello 22.40
| Suuri Turkin sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Suuri Turkin sota. Aikalaismaalaus.
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
|
|||||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Suuri Turkin sota (saks. Der Große Türkenkrieg), myös Pyhän liigan sota (turk. Kutsal İttifak Savaşları), oli Euroopan valtioiden muodostaman Pyhän liigan ja Osmanien valtakunnan välinen sota vuosina 1683–1699. Sota tunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtaneesta Wienin piirityksestä vuonna 1683.
Taustaa
Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakkapäällikkö Petro Dorošenko halusi irrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan . Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa he sopivat luopuvansa eduistaan ja maksoivat korvauksia sulttaanille. [1]
Sota
Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen Osmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien Itävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut Juhana III Sobieski voitti turkkilaiset Wienin taistelussa. Tappio heikensi osmanien valtaa Kaakkois-Euroopassa.
Pyhä liiga
- Pääartikkeli: Pyhä liiga 1684
Vuonna 1684 paavi Innocentius XI perusti uuden Pyhän liigan, joka käsitti Habsburgien Itävallan johtaman Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, Puola-Liettuan sekä Venetsian tasavallan[2]. Myös Moskovan Venäjä liittyi mukaan vuonna 1686. Mohácsin taistelussa 1687 osmanit kärsivät toisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat sotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian hallussaan taistelujen aikana.
Moskovan Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Suuri Turkin sota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat pitkälle 1800-lukua. Krimin ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi osmanien omistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.
Uusi osmaneille tappiollinen taistelu käytiin vuonna 1697 Zentassa. Seuranneiden pienempien taistelujen (esim. Pidhaitsin taistelu 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699.
Karlowitzin rauha
Osmanien valtakunta joutui allekirjoittamaan raskaan Karlowitzin rauhansopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.[3]. Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueet Habsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitsevan Morean kaupungin kanssa. 1700-luvun alun sodissa osmanit valloittivat takaisin osia menettämistään alueista, kuten Azovin Moskovan Venäjältä ja Morean Venetsialta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suuri Turkin sota Wikimedia Commonsissa
