Ero sivun ”Imre Kertész” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
kirjaviitemallineita, jäsentelyä, viitteistystä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016}}</ref> Hänen esikoisteoksensa ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke = Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Wallius, Anniina |Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 | Nimeke = Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten | Julkaisu = Kiiltomato.net | Tekijä = Kolehmainen, Ritva | Ajankohta = 30.9.2003 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]''.<ref>{{Elonet|1322909|Sorstalanság (2005)}}</ref> |
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016}}</ref> Hänen esikoisteoksensa ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke = Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Wallius, Anniina |Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 | Nimeke = Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten | Julkaisu = Kiiltomato.net | Tekijä = Kolehmainen, Ritva | Ajankohta = 30.9.2003 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]''.<ref>{{Elonet|1322909|Sorstalanság (2005)}}</ref> |
||
''Kohtalottomuus'' muodostaa yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa |
''Kohtalottomuus'' muodostaa yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. ''Kaddish syntymättömälle lapselle'' kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. ''Tappio'' on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061772495 | Nimeke = Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Hämäläinen, Timo | Ajankohta = 21.12.2005 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> ''Lopetus'' etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/El%C3%A4m%C3%A4+on++suuri+keskitysleiri/HS20071015SI1KU018jk Elämä on suuri keskitysleiri] Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008</ref> Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kert%C3%A9szin+moninkertainen+ei/HS20041106SI1KU026py Kertészin moninkertainen "ei"] Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008</ref> |
||
== Suomennetut teokset == |
== Suomennetut teokset == |
Versio 26. helmikuuta 2017 kello 05.13
Imre Kertész | |
---|---|
Imre Kertész |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. marraskuuta 1929 Budapest, Unkari |
Kuollut | 31. maaliskuuta 2016 (86 vuotta) Budapest, Unkari |
Ammatti | kirjailija, toimittaja, kääntäjä |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | unkari |
Palkinnot | |
Nobelin kirjallisuuspalkinto (2002) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Imre Kertész (9. marraskuuta 1929 Budapest – 31. maaliskuuta 2016 Budapest) oli unkarilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002.[1] Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa.
Kertész syntyi juutalaiseen perheeseen Budapestissä. Keväällä 1944 hänet pakkosiirrettiin 7 000 muun unkarinjuutalaisen kanssa Auschwitziin ja muutaman kuukauden kuluttua edelleen Buchenwaldiin. Keväällä 1945 liittoutuneet vapauttivat keskitysleirin ja Kertész palasi Unkariin, missä hän työskenteli toimittajana vuoteen 1951. Suoritettuaan kaksivuotisen asepalveluksen Kertész toimi kääntäjänä. Hän käänsi unkariksi muiden muassa Nietzschen, Hofmannsthalin, Schnitzlerin, Freudin, Wittgensteinin ja Canettin teoksia.[1]
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.[2] Hänen esikoisteoksensa Kohtalottomuus (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.[3] Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.[4] Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva Fateless – ikuisesti merkitty.[5]
Kohtalottomuus muodostaa yhdessä kirjojen Kaddish syntymättömälle lapselle, Tappio ja Lopetus kanssa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kaddish syntymättömälle lapselle kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. Tappio on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.[6] Lopetus etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.[7] Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".[8]
Suomennetut teokset
- Kohtalottomuus. (Sorstalanság, 1975). Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2003. ISBN 951-1-18713-9.
- Tappio. (A kudarc, 1988). Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2005. ISBN 951-1-19930-7.
- Kaddish syntymättömälle lapselle. (Kaddis a meg nem született gyermekért, 1990). Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2004. ISBN 951-1-19342-2.
- Kaleeripäiväkirja. (Gályanapló, 1992). Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21597-4.
- Kieli maanpaossa: Kaksi juhlapuhetta. ”Kieli maanpaossa” on ilmestynyt esseekokoelmassa A száműzött nyelv (2001). ”Heureka!” on Kertészin Nobel-puhe vuonna 2002. Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2003. ISBN 951-1-18666-3.
- Lopetus. (Felszámolás, 2003). Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-18928-2.
Lähteet
- ↑ a b Jukka Petäjä: Auschwitz teki nobelistista juutalaisen Hs.fi. 31.3.2016. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Suvi Turtiainen: Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö. Helsingin Sanomat, 1.4.2016, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2016.
- ↑ Wallius, Anniina: Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut Yle Uutiset. 31.3.2016. Viitattu 11.9.2016.
- ↑ Kolehmainen, Ritva: Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten Kiiltomato.net. 30.9.2003. Viitattu 11.9.2016.
- ↑ Sorstalanság (2005) Elonet.
- ↑ Hämäläinen, Timo: Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi HS.fi. 21.12.2005. Viitattu 11.9.2016.
- ↑ Elämä on suuri keskitysleiri Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008
- ↑ Kertészin moninkertainen "ei" Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008
Aiheesta muualla
- The Nobel Prize in Literature 2002 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- Olivia Blair: Imre Kertesz: Nobel Prize Laureate and Holocaust survivor dies age 86 The Independent. 31.3.2016. Viitattu 31.3.2016. (englanniksi)
|