Ero sivun ”Imre Kertész” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjaviitemallineita, jäsentelyä, viitteistystä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30: Rivi 30:
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016}}</ref> Hänen esikoisteoksensa ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke = Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Wallius, Anniina |Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 | Nimeke = Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten | Julkaisu = Kiiltomato.net | Tekijä = Kolehmainen, Ritva | Ajankohta = 30.9.2003 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]''.<ref>{{Elonet|1322909|Sorstalanság (2005)}}</ref>
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvi Turtiainen | Otsikko =Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =1.4.2016 | Sivut = B 2| www = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1459395881656| Viitattu = 1.4.2016}}</ref> Hänen esikoisteoksensa ''Kohtalottomuus'' (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nobel-kirjailija_imre_kertesz_kuollut/8778110 | Nimeke = Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut | Tekijä = Wallius, Anniina |Ajankohta = 31.3.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=628 | Nimeke = Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten | Julkaisu = Kiiltomato.net | Tekijä = Kolehmainen, Ritva | Ajankohta = 30.9.2003 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva ''[[Fateless – ikuisesti merkitty]]''.<ref>{{Elonet|1322909|Sorstalanság (2005)}}</ref>


''Kohtalottomuus'' muodostaa yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa se muodostaa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. ''Kaddish syntymättömälle lapselle'' kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. ''Tappio'' on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061772495 | Nimeke = Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Hämäläinen, Timo | Ajankohta = 21.12.2005 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> ''Lopetus'' etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/El%C3%A4m%C3%A4+on++suuri+keskitysleiri/HS20071015SI1KU018jk Elämä on suuri keskitysleiri] Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008</ref> Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kert%C3%A9szin+moninkertainen+ei/HS20041106SI1KU026py Kertészin moninkertainen "ei"] Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008</ref>
''Kohtalottomuus'' muodostaa yhdessä kirjojen ''Kaddish syntymättömälle lapselle'', ''Tappio'' ja ''Lopetus'' kanssa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. ''Kaddish syntymättömälle lapselle'' kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. ''Tappio'' on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061772495 | Nimeke = Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Hämäläinen, Timo | Ajankohta = 21.12.2005 | Viitattu = 11.9.2016}}</ref> ''Lopetus'' etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/El%C3%A4m%C3%A4+on++suuri+keskitysleiri/HS20071015SI1KU018jk Elämä on suuri keskitysleiri] Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008</ref> Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".<ref>[http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kert%C3%A9szin+moninkertainen+ei/HS20041106SI1KU026py Kertészin moninkertainen "ei"] Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008</ref>


== Suomennetut teokset ==
== Suomennetut teokset ==

Versio 26. helmikuuta 2017 kello 05.13

Imre Kertész
Imre Kertész
Imre Kertész
Henkilötiedot
Syntynyt9. marraskuuta 1929
Budapest, Unkari
Kuollut31. maaliskuuta 2016 (86 vuotta)
Budapest, Unkari
Ammatti kirjailija, toimittaja, kääntäjä
Kirjailija
Tuotannon kieliunkari
Palkinnot

Nobelin kirjallisuuspalkinto (2002)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Imre Kertész (9. marraskuuta 1929 Budapest31. maaliskuuta 2016 Budapest) oli unkarilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002.[1] Kertészin useimmat kirjat käsittelevät joko elämää keskitysleireillä tai keskitysleirikokemusten vaikutusta myöhemmissä elämänvaiheissa.

Kertész syntyi juutalaiseen perheeseen Budapestissä. Keväällä 1944 hänet pakkosiirrettiin 7 000 muun unkarinjuutalaisen kanssa Auschwitziin ja muutaman kuukauden kuluttua edelleen Buchenwaldiin. Keväällä 1945 liittoutuneet vapauttivat keskitysleirin ja Kertész palasi Unkariin, missä hän työskenteli toimittajana vuoteen 1951. Suoritettuaan kaksivuotisen asepalveluksen Kertész toimi kääntäjänä. Hän käänsi unkariksi muiden muassa Nietzschen, Hofmannsthalin, Schnitzlerin, Freudin, Wittgensteinin ja Canettin teoksia.[1]

Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.[2] Hänen esikoisteoksensa Kohtalottomuus (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.[3] Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.[4] Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva Fateless – ikuisesti merkitty.[5]

Kohtalottomuus muodostaa yhdessä kirjojen Kaddish syntymättömälle lapselle, Tappio ja Lopetus kanssa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kaddish syntymättömälle lapselle kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. Tappio on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.[6] Lopetus etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.[7] Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".[8]

Suomennetut teokset

Lähteet

  1. a b Jukka Petäjä: Auschwitz teki nobelistista juutalaisen Hs.fi. 31.3.2016. Viitattu 1.4.2016.
  2. Suvi Turtiainen: Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö. Helsingin Sanomat, 1.4.2016, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2016.
  3. Wallius, Anniina: Nobel-kirjailija Imre Kertész kuollut Yle Uutiset. 31.3.2016. Viitattu 11.9.2016.
  4. Kolehmainen, Ritva: Pahuus näkyy parhaiten hyvää vasten Kiiltomato.net. 30.9.2003. Viitattu 11.9.2016.
  5. Sorstalanság (2005) Elonet.
  6. Hämäläinen, Timo: Auschwitz muutettiin kuvitelmaksi HS.fi. 21.12.2005. Viitattu 11.9.2016.
  7. Elämä on suuri keskitysleiri Helsingin Sanomat 15.10.2007 Viitattu 12.3.2008
  8. Kertészin moninkertainen "ei" Helsingin Sanomat 6.11.2006 Viitattu 12.3.2008

Aiheesta muualla