Ero sivun ”Suomalais-venäläinen koulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:
== Historia ==
== Historia ==
{| class="wikitable collapsible collapsed" align=right
{| class="wikitable collapsible collapsed" align=right
|+ KA-raja 2000-2014
|+ KA-raja 2000-2014{{Selvennä}}
! Vuosi
! Vuosi
! KA-raja<br/>(A-venäjän<br/>linja)
! KA-raja<br/>(A-venäjän<br/>linja)

Versio 25. helmikuuta 2017 kello 01.34

Suomalais-venäläinen koulu

Suomalais-venäläinen koulu (SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa (tarkemmin Maununnevalla). Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka[1]. Koulun perusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari[2]. Koulu on valtion ylläpitämä[3].

Vuonna 1990 Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova osallistui päiväkoti Kalinkan avajaisiin.

Historia

Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.[8] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1:ssä Ullanlinnassa kunnes uusi koulurakennus valmistui 1964 Kaarelaan. Sitä laajennettiin 1970.[9][10]

Peruskouluun siirtymisen yhteydessä koulu vaihtui 1977 valtion omistukseen. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977. Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansojen kulttuuriin.[10] Asetuksen mukaan koulun johtokunnassa tuli olla opettajien ja vanhempainneuvoston ohella edustaja myös Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta,[11] mikä vaihdettiin joulukuussa 1994 Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraan.[12] Laki suomalais-venäläisestä koulusta kumottiin vuonna 1998, mutta asetus on muutettuna edelleen voimassa.[13][14]

Tunnettuja entisiä oppilaita

Koulurakennus vuonna 1965.

Aiheesta muualla

Lähteet