Ero sivun ”Preussin vapaavaltio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 47: | Rivi 47: | ||
'''Preussin vapaavaltio''' ({{k-de|Freistaat Preußen}}) oli vuonna 1918 perustettu [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnan]] seuraajavaltio. Vuoden 1920 perustuslain jälkeen [[Preussi]] oli parlamentaarinen [[demokratia]]. Se oli [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] suurin jäsenvaltio ja tasapainoisempi kuin valtakunta kokonaisuudessaan. |
'''Preussin vapaavaltio''' ({{k-de|Freistaat Preußen}}) oli vuonna 1918 perustettu [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnan]] seuraajavaltio. Vuoden 1920 perustuslain jälkeen [[Preussi]] oli parlamentaarinen [[demokratia]]. Se oli [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] suurin jäsenvaltio ja tasapainoisempi kuin valtakunta kokonaisuudessaan. |
||
Preussia hallitsivat lähes yksinomaan [[Weimarin koalitio]]n puolueet ([[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD]], [[Deutsche Demokratische Partei|DDP]] ja [[Deutsche Zentrumspartei|Zentrum]]), ajoittain mukana oli myös [[Deutsche Volkspartei|DVP]]. Lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta Preussin |
Preussia hallitsivat lähes yksinomaan [[Weimarin koalitio]]n puolueet ([[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD]], [[Deutsche Demokratische Partei|DDP]] ja [[Deutsche Zentrumspartei|Zentrum]]), ajoittain mukana oli myös [[Deutsche Volkspartei|DVP]]. Lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta Preussin ministeripresidentit ({{k-de|Ministerpräsidenten}}) valittiin [[Paul Hirsch]]in ja [[Otto Braun]]in sosiaalidemokraattien riveistä. Preussin hallintoa ja poliisivoimia uudistettiin tasavaltalaisin ottein etenkin sisäministerien [[Carl Severing]]in ja [[Albert Grzesinski]]n johdolla. |
||
Niin kutsutun ''[[Preußenschlag]]in'' eli Preussin vallankumouksen myötä vuonna 1932 [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleri]] [[Franz von Papen]]in hallintokaudella Preussi menetti itsenäisen roolinsa ja se sulautettiin osaksi valtakunnanpolitiikkaa. [[Kansallissosialismi]]n kaudella vapaavaltio lakkasi käytännössä olemasta: virallisesti sen lakkauttivat [[liittoutuneet]] miehittäjävoimat [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen vuonna 1947. |
Niin kutsutun ''[[Preußenschlag]]in'' eli Preussin vallankumouksen myötä vuonna 1932 [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleri]] [[Franz von Papen]]in hallintokaudella Preussi menetti itsenäisen roolinsa ja se sulautettiin osaksi valtakunnanpolitiikkaa. [[Kansallissosialismi]]n kaudella vapaavaltio lakkasi käytännössä olemasta: virallisesti sen lakkauttivat [[liittoutuneet]] miehittäjävoimat [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen vuonna 1947. |
Versio 21. helmikuuta 2017 kello 19.40
Freistaat Preußen |
|||
---|---|---|---|
|
|||
Valtiomuoto | parlamentaarinen demokratia | ||
Pääkaupunki | Berliini | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 291 700 km² km² | ||
Väkiluku | 38 120 173 (1925) | ||
Viralliset kielet | saksa | ||
Edeltäjä(t) | Preussin kuningaskunta |
Preussin vapaavaltio (saks. Freistaat Preußen) oli vuonna 1918 perustettu Preussin kuningaskunnan seuraajavaltio. Vuoden 1920 perustuslain jälkeen Preussi oli parlamentaarinen demokratia. Se oli Weimarin tasavallan suurin jäsenvaltio ja tasapainoisempi kuin valtakunta kokonaisuudessaan.
Preussia hallitsivat lähes yksinomaan Weimarin koalition puolueet (SPD, DDP ja Zentrum), ajoittain mukana oli myös DVP. Lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta Preussin ministeripresidentit (saks. Ministerpräsidenten) valittiin Paul Hirschin ja Otto Braunin sosiaalidemokraattien riveistä. Preussin hallintoa ja poliisivoimia uudistettiin tasavaltalaisin ottein etenkin sisäministerien Carl Severingin ja Albert Grzesinskin johdolla.
Niin kutsutun Preußenschlagin eli Preussin vallankumouksen myötä vuonna 1932 valtakunnankansleri Franz von Papenin hallintokaudella Preussi menetti itsenäisen roolinsa ja se sulautettiin osaksi valtakunnanpolitiikkaa. Kansallissosialismin kaudella vapaavaltio lakkasi käytännössä olemasta: virallisesti sen lakkauttivat liittoutuneet miehittäjävoimat toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947.