Ero sivun ”Atomimassa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisätty taulukko kaikista alkuaineista, joiden atomipaino on vaihteluväli
+2 lähdettä atomimassoista, jotka ovat vaihteluvälejä
Rivi 7: Rivi 7:
Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa suhteellista atomimassaa (tunnus A<sub>r</sub>). Suhteellinen atomimassa on alkuaineen [[isotooppi]]seoksen erimassaisten atomien atomimassojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo. Suhteellinen atomimassa ei yleensä ole [[luonnonvakio]], vaan riippuu materiaalin fysikaalisesta tai kemiallisesta historiasta.<ref name=IUPAC2009>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 83 | Numero = 2 | Sivut = 359–396 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Wieser, Michael T. & Coplen, Tyler B. | Ajankohta = 2011 | www = http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa suhteellista atomimassaa (tunnus A<sub>r</sub>). Suhteellinen atomimassa on alkuaineen [[isotooppi]]seoksen erimassaisten atomien atomimassojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo. Suhteellinen atomimassa ei yleensä ole [[luonnonvakio]], vaan riippuu materiaalin fysikaalisesta tai kemiallisesta historiasta.<ref name=IUPAC2009>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 83 | Numero = 2 | Sivut = 359–396 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Wieser, Michael T. & Coplen, Tyler B. | Ajankohta = 2011 | www = http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Suhteellisen atomimassan taulukoituja arvoja on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa aina F. W. Clarken vuonna 1882 tekemistä mittauksista saakka. Nykyään [[IUPAC]] julkaisee nämä joka toinen vuosi. Vuoden 2009 julkaisusta alkaen joidenkin alkuaineiden atomipainolle on käytetty yksittäisen lukuarvon sijasta vaihteluväliä <tt>[a; b]</tt>, jos alkuaineen E luonnossa esiintyvien isotooppien seoksen atomipainolle pätee <tt>a ≤ A<sub>r</sub>(E) ≤ b</tt>.<ref name=IUPAC2009/>{{efn|Ala- ja yläraja ovat määritelmällisesti tarkkoja arvoja, joihin ei liity epätarkkuutta.}}
Suhteellisen atomimassan taulukoituja arvoja on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa aina F. W. Clarken vuonna 1882 tekemistä mittauksista saakka. Nykyään [[IUPAC]] julkaisee nämä joka toinen vuosi. Vuoden 2009 julkaisusta alkaen joidenkin alkuaineiden atomipainolle on käytetty yksittäisen lukuarvon sijasta vaihteluväliä <tt>[a; b]</tt>, jos alkuaineen E luonnossa esiintyvien isotooppien seoksen atomipainolle pätee <tt>a ≤ A<sub>r</sub>(E) ≤ b</tt>.{{efn|Ala- ja yläraja ovat määritelmällisesti tarkkoja arvoja, joihin ei liity epätarkkuutta. Ne on valittu siten, että mikä tahansa luonnosta löytyvä tavanomainen näyte jää atomimassaltaan niiden väliin. Ala- ja ylärajan keskiarvoa ei tule laskea, sillä se ei kuvaa aineen esiintymispitoisuuksilla painotettua atomimassaa.}}<ref name=IUPAC2009/><ref name=IUPAC2011>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2011 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 85 | Numero = 5 | Sivut = 1047-1078 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Wieser, Michael T. et al. | Ajankohta = 2013 | www = http://www.ciaaw.org/pubs/TSAW-2011.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=CI>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights: No Longer Constants of Nature | Julkaisu = Chemistry International | Vuosikerta = 33 | Numero = 2 | Sivut = | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Coplen, Tyler B. & Holden, Norman E. | Ajankohta = 2011 | www = https://www.iupac.org/publications/ci/2011/3302/2_coplen.html | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.2.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Alkuaineet, joiden virallinen atomimassa on vaihteluväli, on lueteltu seuraavassa taulukossa. IUPAC on myös määritellyt näille ns. konventionaalisen atomipainon, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin tai tuntemattomalle näytteelle, silloin kun epävarmuudella ei ole merkitystä.<ref name=IUPAC2013>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 88 | Numero = 3 | Sivut = 265-291 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Meija, Juris et al. | Ajankohta = 2016 | www = https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/pac.2016.88.issue-3/pac-2015-0305/pac-2015-0305.xml | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Alkuaineet, joiden virallinen atomimassa on vaihteluväli, on lueteltu seuraavassa taulukossa. IUPAC on myös määritellyt näille ns. konventionaalisen atomipainon, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin tai tuntemattomalle näytteelle, silloin kun epävarmuudella ei ole merkitystä.<ref name=IUPAC2013>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 88 | Numero = 3 | Sivut = 265-291 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Meija, Juris et al. | Ajankohta = 2016 | www = https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/pac.2016.88.issue-3/pac-2015-0305/pac-2015-0305.xml | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Versio 5. helmikuuta 2017 kello 22.30

Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja. Atomimassan yksikkönä käytetään atomimassayksikköä, jonka tunnus on u tai amu. 1 u on määritelty olevan kahdestoistaosa hiili-isotoopin 12C massasta (1,660540·10−27 kg). 12C atomimassa on siten 12,0 u.

Avogadron vakio NA ja mooli on määritelty siten, että mooli ainetta, jonka atomimassa on 1 u, painaa 1 gramman. Siten 1 u on lukuarvoltaan sama kuin 1 g/mol.[a]

Molekyyleille määritellään vastaavasti molekyylimassa.

Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa suhteellista atomimassaa (tunnus Ar). Suhteellinen atomimassa on alkuaineen isotooppiseoksen erimassaisten atomien atomimassojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo. Suhteellinen atomimassa ei yleensä ole luonnonvakio, vaan riippuu materiaalin fysikaalisesta tai kemiallisesta historiasta.[1]

Suhteellisen atomimassan taulukoituja arvoja on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa aina F. W. Clarken vuonna 1882 tekemistä mittauksista saakka. Nykyään IUPAC julkaisee nämä joka toinen vuosi. Vuoden 2009 julkaisusta alkaen joidenkin alkuaineiden atomipainolle on käytetty yksittäisen lukuarvon sijasta vaihteluväliä [a; b], jos alkuaineen E luonnossa esiintyvien isotooppien seoksen atomipainolle pätee a ≤ Ar(E) ≤ b.[b][1][2][3]

Alkuaineet, joiden virallinen atomimassa on vaihteluväli, on lueteltu seuraavassa taulukossa. IUPAC on myös määritellyt näille ns. konventionaalisen atomipainon, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin tai tuntemattomalle näytteelle, silloin kun epävarmuudella ei ole merkitystä.[4]

alkuaine kemiallinen merkki atomipaino konventionaalinen atomipaino
vety H [1,00784; 1,00811] 1,008
litium Li [6,938; 6,997] 6,94
boori B [10,806; 10,821] 10,81
hiili C [12,0096; 12,0116] 12,011
typpi N [14,00643; 14,00728] 14,007
happi O [15,99903; 15,99977] 15,999
magnesium Mg [24,304; 24,307] 24,305
pii Si [28,084; 28,086] 28,085
rikki S [32,059; 32,076] 32,06
kloori Cl [35,446; 35,457] 35,45
bromi Br [79,901; 79,907] 79,904
tallium Tl [204,382; 204,385] 204,38

Huomautukset

  1. ↑ Huomaa että yksiköt ovat erit: u on massan yksikkö, g/mol taas on massa jaettuna ainemäärällä.
  2. ↑ Ala- ja yläraja ovat määritelmällisesti tarkkoja arvoja, joihin ei liity epätarkkuutta. Ne on valittu siten, että mikä tahansa luonnosta löytyvä tavanomainen näyte jää atomimassaltaan niiden väliin. Ala- ja ylärajan keskiarvoa ei tule laskea, sillä se ei kuvaa aineen esiintymispitoisuuksilla painotettua atomimassaa.

Lähteet

  1. ↑ a b Wieser, Michael T. & Coplen, Tyler B.: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2, s. 359–396. IUPAC. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 17.12.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Wieser, Michael T. et al.: Atomic Weights of the Elements 2011 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2013, 85. vsk, nro 5, s. 1047-1078. IUPAC. Artikkelin verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  3. ↑ Coplen, Tyler B. & Holden, Norman E.: Atomic Weights: No Longer Constants of Nature. Chemistry International, 2011, 33. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 265-291. IUPAC. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 17.12.2016. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Luonnonvakiot

Valonnopeus | Newtonin gravitaatiovakio | Tyhjiön permeabiliteetti | Tyhjiön permittiivisyys | Planckin vakio | Diracin vakio | Alkeisvaraus | Hienorakennevakio | Rydbergin vakio
Bohrin säde | Bohrin magnetoni | Ydinmagnetoni | Avogadron vakio | Atomimassayksikkö | Ideaalikaasun moolitilavuus | Moolinen kaasuvakio | Boltzmannin vakio | Faradayn vakio
Stefanin-Boltzmannin vakio | Wienin siirtymälain vakio | Elektronin lepomassa | Protonin lepomassa | Neutronin lepomassa | Alfahiukkasen lepomassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Atomimassa&oldid=16255793”