Ero sivun ”Raseeminen seos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
"Katso myös"-osio oikealle paikalleen tiedeartikkelissa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Seosten kahdesta isomeeristä yleensä vain toinen vaikuttaa halutulla tavalla. [[Talidomidi]]ssa toinen isomeeri auttoi raskaana olevien naisten aamupahoinvointiin, mutta toinen vahingoitti [[sikiö]]tä. |
Seosten kahdesta isomeeristä yleensä vain toinen vaikuttaa halutulla tavalla. [[Talidomidi]]ssa toinen isomeeri auttoi raskaana olevien naisten aamupahoinvointiin, mutta toinen vahingoitti [[sikiö]]tä. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Kemia}} |
{{Tynkä/Kemia}} |
||
Versio 2. helmikuuta 2017 kello 18.16
Raseeminen seos eli rasemaatti on optisten isomeerien seos, joka sisältää molempia enantiomeerejä yhtä paljon.[1] Koska enantiomeerit kiertävät valon polarisaatiotasoa yhtä paljon mutta vastakkaisiin suuntiin, raseeminen seos ei kierrä polarisaatiotasoa.[2]
Farmakologisista aineista esimerkiksi ibuprofeeni, setiritsiini, atropiini, mirtatsapiini, sitalopraami, ketamiini, metorfaani, rasemorfaani, tsopikloni, tramadoli, metadoni, varfariini, salbutamoli, efedriini, pseudoefedriini, amfetamiini, metamfetamiini, modafiniili, MDMA, metyylifenidaatti ja Bromo-Dragonfly esiintyvät raseemisina seoksina.
Seosten kahdesta isomeeristä yleensä vain toinen vaikuttaa halutulla tavalla. Talidomidissa toinen isomeeri auttoi raskaana olevien naisten aamupahoinvointiin, mutta toinen vahingoitti sikiötä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Racemate IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 925. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.7.2014). (englanniksi)