Ero sivun ”Mjölner” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
p Botti muutti englanninkielisen termin suomenkieliseksi, ja siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Mjölner on jumalien pelätyin ase, jolla tapetaan aasajumalten yliherruuden vastustajia, kuten jättiläisiä. Mjölnerillä saattoi lyödä, tai sen saattoi heittää. Joissain tarinoissa Thorin Mjölner osui aina, ja palasi heittäjänsä käteen. Toisten taruversioiden mukaan Mjölner oli erillinen ukkosenjumala. Monet uskoivat, että Thor aiheutti ukkosen, ja salamanisku tuli Thorin vasarasta tai oli jopa itse vasara. |
Mjölner on jumalien pelätyin ase, jolla tapetaan aasajumalten yliherruuden vastustajia, kuten jättiläisiä. Mjölnerillä saattoi lyödä, tai sen saattoi heittää. Joissain tarinoissa Thorin Mjölner osui aina, ja palasi heittäjänsä käteen. Toisten taruversioiden mukaan Mjölner oli erillinen ukkosenjumala. Monet uskoivat, että Thor aiheutti ukkosen, ja salamanisku tuli Thorin vasarasta tai oli jopa itse vasara. |
||
[[ |
[[Tiedosto:A thorshammer mjölnir be22.jpg|thumb|left|Modern Mjölnir]] |
||
Kertomukset vasaran alkuperästä vaihtelevat. Eddan jumaltaruissa sen tekivät [[kääpiö]]t Brokkur ja Eitri. Loki oli haastanut kääpiöt tekemään kolme yhtä hienoa esinettä kuin kaksi edellistä kääpiötä olivat tehneet. Jos he voittaisivat, he saisivat Lokin pään. Brokkur pumppasi palkeita ja Eitri sanoi, ettei tämä saisi lopettaa ennen kuin hän palaa. Tuli hyttynen ja puri Brokkuria rystyseen. Kääpiö ei ollut millänsäkään, ja Eitri palasi ja ensimmäinen esine oli valmis. Sama toistui, mutta tällä kertaa hyttynen puri Brokkuria kurkkuun. Brokkur ei ollut millänsäkään. Eitri palasi ja toinen esine oli valmis. Kolmannen kerran Brokkur jäi taas pumppaamaan palkeita, ja hyttynen palasi. Tällä kertaa se puri häntä silmäluomiin niin, että veri virtasi silmiin, eikä Brokkur voinut nähdä mitään. Silloin hän irrotti kätensä palkeista, jotka painuivat heti kasaan. Eitri palasi ja sanoi, että läheltä piti, ettei työ tuhoutunut. Hän nosti ahjosta esineen, ja se oli vasara.<ref>Sumari 2007, s. 65</ref> |
Kertomukset vasaran alkuperästä vaihtelevat. Eddan jumaltaruissa sen tekivät [[kääpiö]]t Brokkur ja Eitri. Loki oli haastanut kääpiöt tekemään kolme yhtä hienoa esinettä kuin kaksi edellistä kääpiötä olivat tehneet. Jos he voittaisivat, he saisivat Lokin pään. Brokkur pumppasi palkeita ja Eitri sanoi, ettei tämä saisi lopettaa ennen kuin hän palaa. Tuli hyttynen ja puri Brokkuria rystyseen. Kääpiö ei ollut millänsäkään, ja Eitri palasi ja ensimmäinen esine oli valmis. Sama toistui, mutta tällä kertaa hyttynen puri Brokkuria kurkkuun. Brokkur ei ollut millänsäkään. Eitri palasi ja toinen esine oli valmis. Kolmannen kerran Brokkur jäi taas pumppaamaan palkeita, ja hyttynen palasi. Tällä kertaa se puri häntä silmäluomiin niin, että veri virtasi silmiin, eikä Brokkur voinut nähdä mitään. Silloin hän irrotti kätensä palkeista, jotka painuivat heti kasaan. Eitri palasi ja sanoi, että läheltä piti, ettei työ tuhoutunut. Hän nosti ahjosta esineen, ja se oli vasara.<ref>Sumari 2007, s. 65</ref> |
||
Toisten mukaan se putosi taivaalta kuin [[meteoriitti]]. On arveltu, että uskomus ukkosenjumalan vasarasta saattaisi palautua jo [[kantaindoeurooppalaiset|kantaindoeurooppalaiseen]] kauteen. Muun muassa indoeurooppalaiseksi oletetun [[vasarakirveskulttuuri]]n kirveitä on arveltu ukkosenjumalaan liittyviksi kulttiesineiksi.<ref>Salo, Unto: Ukko ukkosen jumala ja hänen indoeurooppalainen sukunsa. Julku, Kyösti (toim.): ''Itämerensuomi - eurooppalainen maa.'' 1996</ref> |
Toisten mukaan se putosi taivaalta kuin [[meteoriitti]]. On arveltu, että uskomus ukkosenjumalan vasarasta saattaisi palautua jo [[kantaindoeurooppalaiset|kantaindoeurooppalaiseen]] kauteen. Muun muassa indoeurooppalaiseksi oletetun [[vasarakirveskulttuuri]]n kirveitä on arveltu ukkosenjumalaan liittyviksi kulttiesineiksi.<ref>Salo, Unto: Ukko ukkosen jumala ja hänen indoeurooppalainen sukunsa. Julku, Kyösti (toim.): ''Itämerensuomi - eurooppalainen maa.'' 1996</ref> |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumari, Anne | Nimeke=Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut | Selite=Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-935-3}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumari, Anne | Nimeke=Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut | Selite=Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-935-3}} |
||
== |
===Viitteet=== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 2. helmikuuta 2017 kello 17.41
Mjölner (myös Mjölnir, Mjöllnir, Mjollner, Mjǫlnir, Mjølnir, tai Mjølner) on ukkosenjumala Thorin vasara skandinaavisessa mytologiassa. Skandinaavien kansantarustossa on ollut muitakin nimityksiä vasaralle, kuten myös ukkosenjumalalle.
Mjölner on jumalien pelätyin ase, jolla tapetaan aasajumalten yliherruuden vastustajia, kuten jättiläisiä. Mjölnerillä saattoi lyödä, tai sen saattoi heittää. Joissain tarinoissa Thorin Mjölner osui aina, ja palasi heittäjänsä käteen. Toisten taruversioiden mukaan Mjölner oli erillinen ukkosenjumala. Monet uskoivat, että Thor aiheutti ukkosen, ja salamanisku tuli Thorin vasarasta tai oli jopa itse vasara.
Kertomukset vasaran alkuperästä vaihtelevat. Eddan jumaltaruissa sen tekivät kääpiöt Brokkur ja Eitri. Loki oli haastanut kääpiöt tekemään kolme yhtä hienoa esinettä kuin kaksi edellistä kääpiötä olivat tehneet. Jos he voittaisivat, he saisivat Lokin pään. Brokkur pumppasi palkeita ja Eitri sanoi, ettei tämä saisi lopettaa ennen kuin hän palaa. Tuli hyttynen ja puri Brokkuria rystyseen. Kääpiö ei ollut millänsäkään, ja Eitri palasi ja ensimmäinen esine oli valmis. Sama toistui, mutta tällä kertaa hyttynen puri Brokkuria kurkkuun. Brokkur ei ollut millänsäkään. Eitri palasi ja toinen esine oli valmis. Kolmannen kerran Brokkur jäi taas pumppaamaan palkeita, ja hyttynen palasi. Tällä kertaa se puri häntä silmäluomiin niin, että veri virtasi silmiin, eikä Brokkur voinut nähdä mitään. Silloin hän irrotti kätensä palkeista, jotka painuivat heti kasaan. Eitri palasi ja sanoi, että läheltä piti, ettei työ tuhoutunut. Hän nosti ahjosta esineen, ja se oli vasara.[1] Toisten mukaan se putosi taivaalta kuin meteoriitti. On arveltu, että uskomus ukkosenjumalan vasarasta saattaisi palautua jo kantaindoeurooppalaiseen kauteen. Muun muassa indoeurooppalaiseksi oletetun vasarakirveskulttuurin kirveitä on arveltu ukkosenjumalaan liittyviksi kulttiesineiksi.[2]
Skandinaviassa kannettiin viikinkiaikana yleisesti vasaraa esittäviä riipuksia, jotka luultavasti symboloivat Mjölneriä.
Katso myös
Lähteet
- Sumari, Anne: Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut. Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-935-3.