Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
typo Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle, ja muutti {{viitteet}} mallinen muotoon {{Viitteet}}. |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52}} |
||
==Viitteet== |
===Viitteet=== |
||
{{ |
{{Viitteet}} |
||
{{Suomen historia}} |
{{Suomen historia}} |
||
Versio 30. tammikuuta 2017 kello 13.05
| Ristiretket |
|---|
| Ristiretket Pyhälle Maalle |
| Ensimmäinen ristiretki (1095–1099) |
| Toinen ristiretki (1147–1149) |
| Kolmas ristiretki (1187–1192) |
| Neljäs ristiretki (1202–1204) |
| Viides ristiretki (1217–1221) |
| Kuudes ristiretki (1228–1229) |
| Seitsemäs ristiretki (1248–1254) |
| Kahdeksas ristiretki (1270) |
| Yhdeksäs ristiretki (1271) |
| Pohjoiset ristiretket |
| Ristiretket vendejä vastaan (1100-luku) |
| Ristiretket Baltiaan (1200-luku) |
| Ristiretket Suomeen (1100- ja 1200-luku) |
| Muut ristiretket |
| Albigenssiristiretki (1209–1229) |
| Lasten ristiretki (1212) |
Ensimmäinen ristiretki Suomeen on kertomus Ruotsista nykyiseen Suomeen mahdollisesti 1150-luvulla tehdystä ristiretkestä.[1] Ristiretken on mainittu myös tapahtuneen vuonna 1155. Kuvausta pidettiin 1900-luvun alkuun asti suhteellisen paikkansapitävänä, mutta uudemmat tutkijat pitävät kertomusta legendana. Mahdollista sotaretkeä ei kuitenkaan voida pitää varsinaisena ristiretkenä, vaan niin sanottuna ledung-retkenä[2].
Retki
On uskottu, että vuonna 1155 Ruotsin kuningas Eerik Pyhä (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa Henrik matkasivat Ruotsista Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun Pyhän Eerikin legendaan, jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä.[3] Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan Pyhän Henrikin legenda Turusta vuoden 1300 paikkeilta[1] sekä Piispa Henrikin surmavirsi. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja Köyliöstä maineikasta palvontapiiriä.[4] Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, kalevalamittainen kansanruno, joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan kieron vaimonsa valheiden yllyttämä talonpoika Lalli tappoi Henrikin Köyliönjärven jäällä kirveellä.
Ristiretken syyt
Pyhän Eerikin legenda kertoo muun muassa Suomeen tehdystä ristiretkestä. Legendan mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Legendan historiallinen lähdearvo on kuitenkin usein kyseenalaistettu tutkimuksessa, joten varmuutta ensimmäisen ristiretken todenperäisyydestä ei ole.
Kristinusko oli joka tapauksessa alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, ilmeisesti niin sanotun toisen ristiretken yhteydessä.
Yhtenäinen valtakunta ei ollut vakiintunut Ruotsissakaan vielä 1100-luvulla. Sverkerin kuningassuku hallitsi Itä-Götanmaata ja Sveanmaata, Erikin suku puolestaan Länsi-Götanmaata. On spekuloitu, että oletettu Suomeen tehty sotaretki olisi liittynyt sukujen keskinäiseen valtataisteluun. Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
Ristiretken todenperäisyydestä
Pyhän Eerikin legendan mukaista kuvaa ensimmäisestä ristiretkestä pidettiin suhteellisen luotettavana 1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen nationalistisen historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Kuvan luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1900-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa.
Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, ettei koko ristiretkeä koskaan tehty. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota legendassa on paisuteltu ja dramatisoitu.
Uudempi tutkimus on kuitenkin puolestaan alkanut pitää mahdollisena, että ristiretki olisi todella tehty. Tämä johtuu monista legendojen yksityiskohdista jotka ovat osoittautuneet paikkansapitäviksi, kun Eerik Pyhän jäämistöä on tutkittu nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä[5].
Lähteet
- ”Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus”, Suomen historia 2: Keskiaika: valtaistuinriitojen ja uskonpuhdistuksen aika: kansankulttuurin juuret, s. 23-27. , 1985. ISBN 951-35-2491-4. (suomeksi)
- Zetterberg, Seppo (toim.): ”Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola”, Suomen historian pikkujättiläinen, s. 48-52. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.
Viitteet
- ↑ a b Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 24
- ↑ Gerog Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 380. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Zetterberg, Seppo (toim.): ”Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola”, Suomen historian pikkujättiläinen, s. 48-52. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.
- ↑ Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26
- ↑ Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen Yle Uutiset. Viitattu 19.3.2016.