Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Korjattiin kohtaa "Aiheesta muualla".
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p stilisointia.
Rivi 32: Rivi 32:
}}
}}


== Aiheesta muualla ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=430 sivua | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false].
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=430 sivua | Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | Tunniste=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false].
* {{Kirjaviite | Tekijä=Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr | Nimeke=Aallot ja korva | Selite=Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi ''Wawes and the ear''. 195 sivua | Suomentaja=Reino Tuokko |Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1960 | Tunniste=}}

== Aiheesta muualla ==
* Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa'']. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
* Karjalainen, Matti: [http://www.cs.tut.fi/sgn/arg/akusem/akuintro.pdf ''Hieman akustiikkaa'']. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf?forcedownload=1 ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan'']. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
* Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/Karjalainen-lyhennetty-2015.pdf?forcedownload=1 ''Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan'']. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
* Pulkki, Ville: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/akustiikkaluento.pdf?forcedownload=1 ''Kommunikaatioakustiikan perusteet'']. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
* Pulkki, Ville: [https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/186716/mod_folder/content/0/akustiikkaluento.pdf?forcedownload=1 ''Kommunikaatioakustiikan perusteet'']. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr | Nimeke=Aallot ja korva | Selite=Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi ''Wawes and the ear''. 195 sivua | Suomentaja=Reino Tuokko |Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1960 | Tunniste=}}


{{tynkä/Tiede}}
{{tynkä/Tiede}}

Versio 27. tammikuuta 2017 kello 18.45

Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2].

Fysikaalinen äänenvoimakkuus

Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.

Ihmisen havainnoima äänekkyys

Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso, jonka mittayksikkö on foni[3][4] eli fooni[5] ja äänekkyys, jonka mittayksikkö on soni[6] eli sooni[7]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä. Soni-asteikko on lineaarinen voimakkuusasteikko.[8][9]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Kielitoimiston sanakirja: "Äänenvoimakkuus".
  2. Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
  3. Tieteen termipankki: "foni".
  4. Sanastokeskus TSK:n termipankki: "foni".
  5. Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
  6. Tieteen termipankki: "soni".
  7. Kielitoimiston sanakirja: "sooni".
  8. Kommunikaatioakustiikka, s. 121-131.
  9. Sibelius-Akatemia.

Kirjallisuutta

  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 430 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [1] [2].
  • Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.

Aiheesta muualla

  • Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
  • Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
  • Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.