Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
| johtajan_nimi4 = |
| johtajan_nimi4 = |
||
| perustettu_nimeke = Perustettu |
| perustettu_nimeke = Perustettu |
||
| perustettu_päivämäärä = |
| perustettu_päivämäärä = 1920 |
||
| perustettu_nimeke2 = |
| perustettu_nimeke2 = |
||
| perustettu_päivämäärä2 = |
| perustettu_päivämäärä2 = |
||
Rivi 79: | Rivi 79: | ||
| huomautukset = |
| huomautukset = |
||
}} |
}} |
||
'''Alūksne''' ({{k-de|Marienburg}}, {{k-et|Alulinn}}) on [[kaupunki]] Alūksne-järven rannalla [[Latvia|Koillis-Latviassa]] [[Viro]]n ja [[Venäjä]]n rajan tuntumassa. Alūksne on [[Alūksnen piiri]]n pääkaupunki. |
'''Alūksne''' ({{k-de|Marienburg}}, {{k-et|Alulinn}}) on [[kaupunki]] Alūksne-järven rannalla [[Latvia|Koillis-Latviassa]] [[Viro]]n ja [[Venäjä]]n rajan tuntumassa. Alūksne on [[Alūksnen piiri]]n pääkaupunki. |
||
== Historia == |
== Historia == |
||
Ennen historiallista aikaa Alūksnen alueella asui [[virolaiset|virolaisia]] ja [[liiviläiset|liiviläisiä]], mutta 800–1200-luvuilla alueelle levittäytyi [[latgallit|latgalleja]]. Alūksne mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1284 nimillä ''Alyst'' ja ''Volyst''. Vuonna 1342 paikalle valmistui [[Liivinmaan ritarikunta|Liivinmaan ritarikunnan]] kivilinna ja paikan nimeksi tuli Marienburg. Linnan ympärille kehittyi nopeasti kylä ja sittemmin kaupunki. [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodan]] aikana aluetta hävittivät venäläiset, ruotsalaiset ja puolalaiset. Vuodesta 1661 alue oli [[Ruotsi]]n vallan alla. Ruotsalaiset linnoittivat kaupungin 1680-luvulla. [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana vuonna 1702 Alūksnen linna räjäytettiin ja kaupunki poltettiin. Vuonna 1721 alue siirtyi virallisesti [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnalle]]. 1800-luvun puolivälissä kaupuingista tuli tärkeä kaupan keskus ja sen merkitys kasvoi entisestään Stukmaņin-Gulbenen-Alūksnen-Valkan kapearaiteisen rautatien valmistuttua vuonna 1903. Latvian itsenäisyyden aikana alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joita jatkettiin myös Neuvostoliiton aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluksne.lv/pilseta_vesture.htm | Nimeke = Vēsture | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Alūksnes novads | Viitattu = 22.1.2011 | Kieli = {{lv}} }}</ref> |
Ennen historiallista aikaa Alūksnen alueella asui [[virolaiset|virolaisia]] ja [[liiviläiset|liiviläisiä]], mutta 800–1200-luvuilla alueelle levittäytyi [[latgallit|latgalleja]]. Alūksne mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1284 nimillä ''Alyst'' ja ''Volyst''. Vuonna 1342 paikalle valmistui [[Liivinmaan ritarikunta|Liivinmaan ritarikunnan]] kivilinna ja paikan nimeksi tuli Marienburg. Linnan ympärille kehittyi nopeasti kylä ja sittemmin kaupunki. [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodan]] aikana aluetta hävittivät venäläiset, ruotsalaiset ja puolalaiset. Vuodesta 1661 alue oli [[Ruotsi]]n vallan alla. Ruotsalaiset linnoittivat kaupungin 1680-luvulla. [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana vuonna 1702 Alūksnen linna räjäytettiin ja kaupunki poltettiin. Vuonna 1721 alue siirtyi virallisesti [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnalle]]. 1800-luvun puolivälissä kaupuingista tuli tärkeä kaupan keskus ja sen merkitys kasvoi entisestään Stukmaņin-Gulbenen-Alūksnen-Valkan kapearaiteisen rautatien valmistuttua vuonna 1903. Latvian itsenäisyyden aikana alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joita jatkettiin myös Neuvostoliiton aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluksne.lv/pilseta_vesture.htm | Nimeke = Vēsture | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Alūksnes novads | Viitattu = 22.1.2011 | Kieli = {{lv}} }}</ref> |
||
==Kaupungin tunnukset== |
==Kaupungin tunnukset== |
||
Rivi 99: | Rivi 99: | ||
== Alūksnen ystävyyskaupungit == |
== Alūksnen ystävyyskaupungit == |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Lähteet == |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
{{viitteet}} |
|||
{{DEFAULTSORT:Aluksne}} |
|||
[[Luokka:Latvian kaupungit]] |
[[Luokka:Latvian kaupungit]] |
Versio 26. tammikuuta 2017 kello 22.27
Alūksne (Marienburg, Alulinn) |
|
---|---|
Alūksnen uudempi linna. |
|
lippu |
vaakuna |
Alūksne |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Latvia |
Perustettu | 1920 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 14,2 km² |
Korkeus | 206 m |
Väkiluku (2016) | 7 982 |
– Väestötiheys | 560,9 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Alūksne (saks. Marienburg, vir. Alulinn) on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa. Alūksne on Alūksnen piirin pääkaupunki.
Historia
Ennen historiallista aikaa Alūksnen alueella asui virolaisia ja liiviläisiä, mutta 800–1200-luvuilla alueelle levittäytyi latgalleja. Alūksne mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1284 nimillä Alyst ja Volyst. Vuonna 1342 paikalle valmistui Liivinmaan ritarikunnan kivilinna ja paikan nimeksi tuli Marienburg. Linnan ympärille kehittyi nopeasti kylä ja sittemmin kaupunki. Liivinmaan sodan aikana aluetta hävittivät venäläiset, ruotsalaiset ja puolalaiset. Vuodesta 1661 alue oli Ruotsin vallan alla. Ruotsalaiset linnoittivat kaupungin 1680-luvulla. Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1702 Alūksnen linna räjäytettiin ja kaupunki poltettiin. Vuonna 1721 alue siirtyi virallisesti Venäjän keisarikunnalle. 1800-luvun puolivälissä kaupuingista tuli tärkeä kaupan keskus ja sen merkitys kasvoi entisestään Stukmaņin-Gulbenen-Alūksnen-Valkan kapearaiteisen rautatien valmistuttua vuonna 1903. Latvian itsenäisyyden aikana alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joita jatkettiin myös Neuvostoliiton aikana.[1]
Kaupungin tunnukset
Alūksnen vaakuna on purppurapohjainen ja siinä on kuvattu musta Raamattu jossa lukee kultaisin kirjaimin "A.D 1689". Raamatun taakse on kuvattu ristiin asetetut miekat kultaisin kahvoin. Kaupungin lippu on hopeanharmaalla pohjalla oleva ristilippu, jonka ristin keskellä on kuvattu kaupungin vaakuna.[2]
Alūksnen ystävyyskaupungit
- Binnenmaas (Alankomaat), vuodesta 1997,
- Sundbyberg (Ruotsi), vuodesta 1992,
- Kuopio (Suomi), vuodesta 2004,
- Võru (Viro), vuodesta 2003.