Ero sivun ”Maria Fjodorovna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
valtionjohto malline, kappalejako oikein |
p Otsikko "Viitteet" otsikoksi "Lähteet". |
||
| Rivi 71: | Rivi 71: | ||
</gallery> |
</gallery> |
||
== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet|viitteet= |
{{Viitteet|viitteet= |
||
<ref name="fat1864">{{Lehtiviite | Otsikko = Berl.Tid 29.9.1864 förlofningen | Julkaisu = Finlands Allmänna Tidning | Ajankohta = 06.10.1864 | Numero = 232 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/462926/articles/699977 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=11.07.2015}}</ref> |
<ref name="fat1864">{{Lehtiviite | Otsikko = Berl.Tid 29.9.1864 förlofningen | Julkaisu = Finlands Allmänna Tidning | Ajankohta = 06.10.1864 | Numero = 232 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/462926/articles/699977 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=11.07.2015}}</ref> |
||
Versio 25. tammikuuta 2017 kello 22.02
| Maria Fjodorovna | |
|---|---|
[[Tiedosto:.jpg) |250px|]] |
|
| Venäjän keisarinna | |
| Edeltäjä | Maria Aleksandrovna |
| Seuraaja | Aleksandra Fjodorovna |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut | 13. lokakuuta 1928 (80 vuotta) Kööpenhamina, Tanska |
| Arvonimi | Imperial Majesty (käännä suomeksi), Keisarillinen korkeus, Hänen Kuninkaallinen korkeutensa ja Hänen korkeutensa |
| Vanhemmat |
Kristian IX Louise |
| Puoliso | Aleksanteri III |
| Lapset |
Nikolai Aleksanteri Georgi Ksenia Mikael Olga |
| Tiedot | |
| Uskonto | Ortodoksi |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Maria Fjodorovna (ven. Мария Фёдоровна; 26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina – 13. lokakuuta 1928 Kööpenhamina) oli keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar, sittemmin leskikeisarinna ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Syntyjään hän oli Tanskan prinsessa Dagmar (Marie Sophie Frederikke Dagmar), kuningas Kristian IX:n neljänneksi vanhin lapsi. Prinsessa Dagmarin sisar Alexandra oli Britannian kuninkaan Edvard VII:n puoliso ja tulevan kuninkaan Yrjö V:n äiti.
.jpg)
Perhe
Ennen avioliittoaan suuriruhtinas Aleksanteri Aleksandrovitšin kanssa prinsessa Dagmar oli ensin kihlautunut tämän vanhemman veljen, silloisen Venäjän kruununperillisen Nikolai Aleksandrovitšin kanssa.[1] Nikolai kuitenkin kuoli tuberkuloosiin 1865[2] ja viimeisenä toiveenaan pyysi Dagmaria naimaan veljensä, seuraavan kruununperillisen Aleksanterin.
Avioliittoa varten Dagmar kääntyi luterilaisuudesta ortodoksisuuteen ja otti nimen Maria Fjodorovna (suomeksi käytetty myös nimeä Maria Feodorova). Häät pidettiin Pietarin Talvipalatsissa marraskuussa 1866 ja avioliitosta tuli onnellinen.
Suuriruhtinaspari sai kuusi lasta:
- keisari Nikolai II, Venäjän viimeinen keisari (6. toukokuuta 1868–17. heinäkuuta 1918)
- suuriruhtinas Aleksanteri Aleksandrovitš Romanov (7. kesäkuuta 1869–2. toukokuuta 1870)
- suuriruhtinas Georgi Aleksandrovitš Romanov (6. toukokuuta 1871–9. elokuuta 1899)
- suuriruhtinatar Ksenia Alexandrovna Romanova (6. huhtikuuta 1875–20. huhtikuuta 1960), naimisissa serkkunsa, suuriruhtinas Aleksanteri Mihailovitšin kanssa
- suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (22. marraskuuta 1878–12. kesäkuuta 1918)
- suuriruhtinatar Olga Aleksandrovna Romanova (13. kesäkuuta 1882–24. marraskuuta 1960)
Kruununperillis- ja hallitsija-aikanaan Aleksanteri III perheineen oleskeli usein kesäisin Langinkosken kalastajamajalla Kymijoen suulla, josta sanotaan että se oli tanskalaisesta vaatimattomuudesta pitävän Maria-vaimon suosima paikka, jossa, toisin kuin Venäjällä, paikallinen väestö oli hengeltään skandinaavista.
Aleksanteri III:sta tuli Venäjän keisari isänsä Aleksanteri II:n salamurhan jälkeen 1881. Aleksanteri III kuoli 1894, jolloin valtaistuimelle astui Aleksanterin ja Maria Fjodorovnan vanhin poika Nikolai II. Leskikeisarinna oli tärkeänä neuvonantajana monissa poikansa päätöksissä.
Maria Fjodorovna oli tunnettu Suomen ystävä. Ensimmäisellä venäläistämiskaudella hän yritti saada poikaansa Nikolaita lopettamaan venäläistämistoimet Suomessa ja kutsumaan epäsuositun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin takaisin Pietariin. Keisarinna osoitti vieroksuntaansa Venäjän toimia Suomea vastaan myöhemminkin, hänen matkatessaan junalla Suomen kautta takaisin Venäjälle hän antoi soittokunnan soittaa Porilaisten marssin ja Maamme-laulun, joiden esittämisen sen aikainen kenraalikuvernööri Seyn oli kieltänyt.
Vallankumouksen jälkeen
Kun Venäjän vallankumous alkoi vuonna 1917, Maria Fjodorovna pysyi Venäjällä ja lähti maasta vasta 1919 sisarensa Englannin leskikuningatar Alexandran taivutteluiden jälkeen. Hän pakeni Krimin kautta HMS Marlborough -laivalla, jonka Englannin kuningas Yrjö V oli lähettänyt noutamaan tätiään; matka suuntautui Maltan kautta Lontooseen.
Lontoosta Maria Fjodorovna muutti kuitenkin pian takaisin Tanskaan, jossa hän asettui Kööpenhaminan pohjoispuolelle perheen entiseen kesähuvilaan Hvidøreen. Hän asui Tanskassa kuolemaansa asti, vuoteen 1928.
Uudelleenhautaus
Vuonna 2005 Tanskan ja Venäjän hallitukset sopivat, että Maria Fjodorovnan ruumis siirretään Tanskan Roskilden tuomiokirkosta Pietariin, jossa hänet haudataan uudelleen Pietari-Paavalin linnoitukseen miehensä Aleksanteri III:n viereen. 26. syyskuuta 2006 Maria Fjodorovnan sarkofagi saapui Kronstadtin laivastoasemalle Tanskan laivaston aluksella, päivälleen 140 vuotta siitä, kun Maria itse saapui Kronstadtiin. Matkalla Tammisaaren saariston Jussarön edustalla 25. syyskuuta 2006 klo 12 miinalaiva Pohjanmaa tervehti ohi purjehtivaa entistä suuriruhtinatarta.
Maria Fjodorovnan maalauksia
-
Asetelma
1868 -
Kitupiikki
1890
Lähteet
- ↑ Berl.Tid 29.9.1864 förlofningen. Finlands Allmänna Tidning, 06.10.1864, nro 232, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.07.2015.
- ↑ Nikolai Aleksandrovitsh. Hufvudstadsbladet, 25.04.1865, nro 94, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.07.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Fjodorovna Wikimedia Commonsissa
