Ero sivun ”Tavu (tietotekniikka)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
Lisäksi eräissä tapauksissa jälkiliite '''B''' on jätetty pois, käyttäen vain lyhenteitä '''K''', '''M''' ja '''G'''. |
Lisäksi eräissä tapauksissa jälkiliite '''B''' on jätetty pois, käyttäen vain lyhenteitä '''K''', '''M''' ja '''G'''. |
||
== Poikkeustapaukset == |
|||
On ainakin teoriassa mahdollista, että tietokonealustalla tavun koko on jotain muuta kuin 8 ''bittiä''. Ohjelmointikielen määrittelyt yleensä takaavat että tavu on vähintään 8 bittiä, mutta koko voi olla suurempikin toteutuksesta riippuen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://isocpp.org/wiki/faq/intrinsic-types#very-large-bytes | nimeke = Built-in / Intrinsic / Primitive Data Types | viitattu = 25.1.2017}}</ref> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 25. tammikuuta 2017 kello 18.26
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Tavun monikerrat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.
Tavun koko on kahdeksan bittiä. Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin yhä harvemmin käytettävä termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.
Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (28 arvoa). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.
Tavu lyhennetään tyypillisesti t[1] (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B[1] (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.
Tavun monikerrat
Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan binäärijärjestelmän mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä.
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. Kibitavu (KiB) on 210 = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 220 = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 230 = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.[2]
Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseina sekä kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseina, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.
Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole levinnyt laajalle. Tietokoneen muistikapasiteettiin liittyvät arvot ilmoitetaan de facto kahden potensseina ja lyhenteillä kuten: KB,MB,GB.
JEDEC standardissa on lisäys käytössä olevan käytännön dokumentoimiseksi.[3]
Lisäksi eräissä tapauksissa jälkiliite B on jätetty pois, käyttäen vain lyhenteitä K, M ja G.
Poikkeustapaukset
On ainakin teoriassa mahdollista, että tietokonealustalla tavun koko on jotain muuta kuin 8 bittiä. Ohjelmointikielen määrittelyt yleensä takaavat että tavu on vähintään 8 bittiä, mutta koko voi olla suurempikin toteutuksesta riippuen.[4]
Katso myös
Lähteet
- Jaakohuhta, Hannu: Tietotekniikan sanakirja. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-456-1. (suomeksi, englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html
- ↑ JEDEC Standard 100B.01, sivu 8:
»The definitions of kilo, giga, and mega based on powers of two are included only to reflect common usage. IEEE/ASTM SI 10-1997 states "This practice frequently leads to confusion and is deprecated." Further confusion results from the popular use of the megabyte representing 1 024 000 bytes to define the capacity of the 1.44-MB high-density diskette. An alternative system is found in Amendment 2 to IEC 60027-2: Letter symbols to be used in electrical technology – Part 2.»
- ↑ Built-in / Intrinsic / Primitive Data Types isocpp.org. Viitattu 25.1.2017.
Aiheesta muualla