Tavu (tietotekniikka)

Tavun monikerrat
Binäärijärjestelmä JEDEC IEC  Arvo  kilotavu - KB kibitavu - KiB 210 megatavu - MB mebitavu - MiB 220 gigatavu - GB gibitavu - GiB 230 - tebitavu - TiB 240 - pebitavu - PiB 250 - eksbitavu - EiB 260 - tsebitavu - ZiB 270 - jobitavu - YiB 280	Kymmenjärjestelmä (SI) Nimi Lyhenne  Arvo   kilotavu kB, kt 103   megatavu MB, Mt 106   gigatavu GB, Gt 109   teratavu TB, Tt 1012  petatavu PB, Pt 1015  eksatavu EB, Et 1018  tsettatavu ZB 1021  jottatavu YB 1024

Binäärisen ja desimaalisen tavun ero kasvaa yksiköiden kasvaessa

Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Tavua kerrannaisineen käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä.

Tavun koko on kahdeksan bittiä. Aiemmissa tietokonejärjestelmien arkkitehtuureissa käytettiin myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin yhä harvemmin käytettävä termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua eli käytännössä neljän bitin jonoa.

Kahdeksan bitin tavuun voidaan tallentaa kokonaisluku väliltä 0–255 (2⁸ arvoa). Tavun sisällön merkitys voidaan tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.

Tavu lyhennetään tyypillisesti t (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B (varsin usein käytetään virheellisesti lyhennettä b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (suom. ”haukkaisu”). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (suom. ”näykkäisy”). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu – tietokoneen tyypistä riippuen – sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.

Tavun monikerrat

Tavun monikertoina ei tulisi käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kuten kilo-, mega- ja giga-, vaan binäärijärjestelmän mukaisia kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi- ja niin edelleen, koska ne ovat yksiselitteisiä.

Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi ja niin edelleen. Kibitavu (KiB) on 2¹⁰ = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 2²⁰ = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 2³⁰ = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt sisältyvät IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.

Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseina sekä kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseina, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.

Binääripohjaisten nimitysten käyttö ei ole levinnyt laajalle. Tietokoneen muistikapasiteettiin liittyvät arvot ilmoitetaan de facto kahden potensseina ja lyhenteillä kuten: KB,MB,GB,TB.

Katso myös

• Tieto, data ja informaatio
• ASCIIn kehittäjä Bob Bemer

Lähteet

• Jaakohuhta, Hannu: Tietotekniikan sanakirja. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-456-1. (suomeksi, englanniksi)

Aiheesta muualla

• IEC-standardi binäärisistä etuliitteistä