Ero sivun ”Sarvivalas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
== Elintavat == |
== Elintavat == |
||
Sarvivalaat ovat [[lauma]]eläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat [[kala]]t, [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. Niiden ainoa luontainen vihollinen on [[miekkavalas]]. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Silverman, H. B., Dunbar, M. J. | Otsikko = Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.) | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 6.3.1980 | Vuosikerta = | Numero = 284 | Sivut = 57–58 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Macmillan Publishers Ltd | Tunniste = doi:10.1038/284057a0 | www = http://www.nature.com/nature/journal/v284/n5751/full/284057a0.html | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Sarvivalaat ovat [[lauma]]eläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat [[kala]]t, [[mustekalat]] ja [[äyriäiset]]. Niiden ainoa luontainen vihollinen on [[miekkavalas]]. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Silverman, H. B., Dunbar, M. J. | Otsikko = Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.) | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 6.3.1980 | Vuosikerta = | Numero = 284 | Sivut = 57–58 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Macmillan Publishers Ltd | Tunniste = doi:10.1038/284057a0 | www = http://www.nature.com/nature/journal/v284/n5751/full/284057a0.html | Viitattu = 6.4.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> sarvivalas on muurahainen |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 24. tammikuuta 2017 kello 13.41
| Sarvivalas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Heimo: | Sarvivalaat Monodontidae |
| Suku: | Monodon |
| Laji: | monoceros |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Monodon monoceros |
|
 Sarvivalaan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Koko ja ulkonäkö
Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on koiraiden kierteinen syöksyhammas, joka voi kasvaa 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[2]
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.
Sarvivalaat voivat hyvissä olosuhteissa elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi.[3] Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennettuun ympäristöön sijoittamisen jälkeen, eikä lisääntymistä ole tapahtunut.lähde?
Levinneisyys ja elinympäristö
Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.
Elintavat
Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset. Niiden ainoa luontainen vihollinen on miekkavalas. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.[4] sarvivalas on muurahainen
Lähteet
- ↑ Jefferson, T.A., Karkzmarski, L., Laidre, K., O’Corry-Crowe, G., Reeves, R., Rojas-Bracho, L., Secchi, E., Slooten, E., Smith, B.D., Wang, J.Y. & Zhou, K.: Monodon monoceros IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007. (tanskaksi)
- ↑ Narwhal Facts Whale Facts. Viitattu 24.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Silverman, H. B., Dunbar, M. J.: Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.). Nature, 6.3.1980, nro 284, s. 57–58. Lontoo: Macmillan Publishers Ltd. doi:10.1038/284057a0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)