Ero sivun ”Parolan lentokenttä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hattula-malline.
ZeiP (keskustelu | muokkaukset)
p kp
Rivi 5: Rivi 5:
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi [[Tikkakoski|Tikkakoskelle]] ja siviili-ilmailu [[Loppi|Lopen]] [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälään]].
1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä [[purjelento]]kenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun [[Puolustusvoimat]] tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi [[Tikkakoski|Tikkakoskelle]] ja siviili-ilmailu [[Loppi|Lopen]] [[Räyskälän lentopaikka|Räyskälään]].


Kenttä toimii nykyään [[panssarivaunu]]jen harjoitusalueena ja [[Panssariprikaati]]n [[sotilasslangi]]ssa lentokenttä tunnetaan nimellä '''Leke'''. Kentän eteläreunassa sijaitsee historiallinen [[Parolan leijona]]-patsas.
Kenttä toimii nykyään [[panssarivaunu]]jen harjoitusalueena ja [[Panssariprikaati]]n [[sotilasslangi]]ssa lentokenttä tunnetaan nimellä '''Leke'''. Kentän eteläreunassa sijaitsee historiallinen [[Parolan leijona]] -patsas.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 21. tammikuuta 2017 kello 17.56

Parolan lentokenttä toimi Hattulan Parolannummella vuodet 1935–1962. Kentän pituus oli alun perin 600 m, mutta talvisodan alla se raivattiin kilometrin pituiseksi. Myöhemmin kentälle rakennettiin kaksi kiitotietä ristiin.

Sotien aikana kentällä koulutettiin hävittäjälentäjiä. Kenttä toimi ilmavoimien huoltokenttänä. Se oli myös Ilmavoimien Viestipataljoonan sijoituspaikka. SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler seurueineen käytti Parolan kenttää Suomen-vierailunsa aikana elokuussa 1942 lomaillessaan pari päivää Tyrvännön Petäyksessä lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahden huvilalla.

1950-luvulla kenttä oli Suomen merkittävimpiä purjelentokenttiä ja siellä järjestettiin 1959 purjelennon SM-kilpailut. Ilmailutoiminta loppui lentokentällä 1962, kun Puolustusvoimat tarvitsi alueen omaan käyttöönsä. Ilmavoimien lentotoiminta siirtyi Tikkakoskelle ja siviili-ilmailu Lopen Räyskälään.

Kenttä toimii nykyään panssarivaunujen harjoitusalueena ja Panssariprikaatin sotilasslangissa lentokenttä tunnetaan nimellä Leke. Kentän eteläreunassa sijaitsee historiallinen Parolan leijona -patsas.

Lähteet

Tämä lentoasemaan tai lentokenttään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.