Ero sivun ”X86” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
202 594 muokkausta
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
202 594 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 43: Rivi 43:
Intelin seuraavan sukupolven suorittimien tuotemerkiksi tuli [[Pentium]]. Pentium-suorittimet ovat ohjelmallisesti yhteensopivia alkuperäisen 8086-suorittimen kanssa, mutta lisäksi on olemassa joukko uusia ohjelmakäskyjä.
Intelin seuraavan sukupolven suorittimien tuotemerkiksi tuli [[Pentium]]. Pentium-suorittimet ovat ohjelmallisesti yhteensopivia alkuperäisen 8086-suorittimen kanssa, mutta lisäksi on olemassa joukko uusia ohjelmakäskyjä.


== AMD64 ==
== x86-64 ==
=== AMD64 ===


AMD:n [[K8]] prosessoriarkkitehtuuri (palvelinversio nimellä [[AMD Opteron]]) toi mukanaan laajennuksia X86 -arkkitehtuuriin.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref> K8 lajensi X86 -arkkitehtuurin 64-bittiseksi [[AMD64]]-nimellä tunnetulla arkkitehtuurilla.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref>
AMD:n [[K8]] prosessoriarkkitehtuuri (palvelinversio nimellä [[AMD Opteron]]) toi mukanaan laajennuksia X86 -arkkitehtuuriin.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref> K8 lajensi X86 -arkkitehtuurin 64-bittiseksi [[AMD64]]-nimellä tunnetulla arkkitehtuurilla.<ref>http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=33156</ref>
Rivi 51: Rivi 52:
AMD:n prosessoreissa [[Athlon 64]] mallista lähtien lähtien ''northbridge'' muistiohjain on ollut integroituna CPU:lle käyttäen [[HyperTransport]]-väylää (ent. Lightning Data Transport, LDT).
AMD:n prosessoreissa [[Athlon 64]] mallista lähtien lähtien ''northbridge'' muistiohjain on ollut integroituna CPU:lle käyttäen [[HyperTransport]]-väylää (ent. Lightning Data Transport, LDT).


== EM64T ==
=== EM64T ===


EM64T (''Extended Memory 64 Technology'') on vanha termi Intelin 64-bittinen laajennus IA-32 käskykannalle, joka on rinnastettavissa AMD:n [[AMD64]] laajennukseen.
EM64T (''Extended Memory 64 Technology'') on vanha termi Intelin 64-bittinen laajennus IA-32 käskykannalle, joka on rinnastettavissa AMD:n [[AMD64]] laajennukseen.
Rivi 57: Rivi 58:
Nykyisin käytössä on joko ''Intel 64'' tai ''x64'' (kun liittyy myös [[AMD64]] laajennukseen).<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tech-faq.com/em64t-intel-64.html | nimeke = EM64T (Intel 64) | julkaisija = Tech-FAQ | viitattu = 12.1.2017}}</ref>
Nykyisin käytössä on joko ''Intel 64'' tai ''x64'' (kun liittyy myös [[AMD64]] laajennukseen).<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.tech-faq.com/em64t-intel-64.html | nimeke = EM64T (Intel 64) | julkaisija = Tech-FAQ | viitattu = 12.1.2017}}</ref>


== Xeon ==
== Palvelinmallit ==
AMD:n palvelinmallisarja tunnetaan nimellä [[AMD Opteron]].


Xeon on Intelin mallisto palvelinkäyttöön suunnatuille suorittimille.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.cpu-world.com/CPUs/Xeon/ | nimeke = Intel Xeon | julkaisija = CPU-World | viitattu = 12.1.2017}}</ref>
Intelin mallisarja palvelimiin tunnetaan nimellä Xeon.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.cpu-world.com/CPUs/Xeon/ | nimeke = Intel Xeon | julkaisija = CPU-World | viitattu = 12.1.2017}}</ref>


== Muiden valmistajien x86-suorittimet ==
== Muiden valmistajien x86-suorittimet ==

Versio 12. tammikuuta 2017 kello 21.38

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Suurelta osin tarvitsee tietojen tarkistamista, päivitystä ym.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

x86 on Intelin kehittämä ja valmistama suoritinarkkitehtuuri. Intel ei kuitenkaan ole arkkitehtuurin ainoa valmistaja vaan myös AMD, Cyrix, Transmeta, VIA ja Zilog ovat valmistaneet x86-yhteensopivia suorittimia.

Kaikki IBM PC:ksi nimetyn henkilökohtaisen tietokonearkkitehtuurin mukaiset tietokoneet käyttävät x86-arkkitehtuurin mukaisia suorittimia.

Nimityksen historia

Intel on valmistanut sarjan suorittimia, joiden nimenä käytettiin 86-loppuista numerosarjaa. Näitä suorittimia olivat muun muassa 8086, 80186, 80286, i386 ja i486.

IBM PC -yhteensopiviksi nimetty henkilökohtainen tietokonearkkitehtuuri syntyi IBM:n kehittäessä Intelin 8086-suorittimen pohjalle henkilökohtaisen, yhdelle käyttäjälle tarkoitetun tietokoneen. Tämä IBM PC tuli markkinoille kilpailemaan Apple:n ja Commodore:n kanssa PC-markkinoista.

Tekniikkaa

Yhteisiä piirteitä x86-arkkitehtuurin mukaisessa suorittimessa ovat olleet peruskäskykanta, rekisterit ja segmentoitu muistiarkkitehtuuri.

Suunnittelussa on ollut periaatteena, että vanhemman sukupolven suorittimelle kirjoitetut ohjelmat toimivat uudemmissakin suorittimissa sellaisenaan.

Siirtymisessä 64-bittiseen AMD64 arkkitehtuuriin segmentoidusta muistista on luovuttu muistisivujen käytön johdosta. Samalla yleiskäyttöisten rekisterien määrä on noussut kahdeksasta kuuteentoista ja suhteelliset viittaukset ovat tulleet mukaan mikä helpottaa osoiteriippumattoman ohjelmakoodin tuottamista.

Intelin alkuperäiset x86-suorittimet

1972 Intel toi markkinoille ensimmäisen 8-bittisen mikrosuorittimen 8008. Seuraavana vuonna tuli parannettu versio 8080, joka on tunnetuin toisen sukupolven mikrosuoritin, ja 1976 edelleen parannettu versio 8085.

1978 Intel pyrki jättämään kilpailijat taakseen siirtymällä 16-bittiseen suorittimeen julkistamalla mallin 8086. 8087-liukulukulaskentayksikköä käytetään suorittimen rinnalla matemaattisiin laskutoimituksiin. Tiedonkäsittely ja -siirto tapahtuvat 16-bittisin sanoin. Suorittimen muistiavaruus on yksi megatavu, joka on jaettu 64 kilotavun segmentteihin. Tämä suoritin oli 10 kertaa nopeampi kuin 8080 ja käskykannaltaan pääosin yhteensopiva 8080-mallin kanssa.

8088 on kehitetty 8086-mallista kustannusten säästämiseksi. Siinä tiedonsiirto suorittimen ulkopuolella tapahtuu 8-bittisinä tavuina, mutta käskykannaltaan yhteensopivana suoritin tunnistaa kuitenkin kaikki 8086-suorittimen käskyt, eikä ohjelmoijan tarvitse tietää kumpi suoritin on käytössä. 8-bittinen ulkoinen dataväylä mahdollisti halvempien oheiskomponenttien käytön, mutta teki suorittimesta hitaamman.

1982 Intel toi markkinoille 16-bittisen 80186-suorittimen (ja 8-bittisen 80188-suorittimen). Tähän suorittimeen on yhdistetty toiminnot, jotka 8086-suorittimella vaativat 15 ylimääräistä mikropiiriä. Ohjelmallinen yhteensopivuus vanhempiin suorittimiin säilytettiin, mutta sen lisäksi suorittimeen sisällytettiin muutama uusi suoritinkäsky. 80187-mallia käytettiin 80186-suorittimen rinnalla matemaattisten laskutoimitusten nopeaan suorittamiseen.

1982 esitellyn 80286:n (matematiikkasuoritin 80287) ympärille IBM rakensi siihen asti kehittyneimmän tietokonemallinsa IBM AT:n 1984. Tässä suorittimessa on toimintoja, jotka sallivat parannetun muistinhallinnan ja ohjelmien moniajon. Muistiavaruus on 16 megatavua ja näennäismuistia yksi gigatavu. Parannuksista huolimatta muistinhallinta oli kuitenkin edelleen hankalaa, koska suorittimen rekisterit olivat kapeampia kuin koneen osoiteväylän leveys.

IA-32

Intel 80386 mallista lähtien Intel luopui asteittain alkuliitteestä 80 ja otti sen tilalle käyttöön kirjaimen i erottautuakseen kilpailijoistaan. IA-32 käskykanta esiteltiin 80386 mallissa, josta johtuen siihen toisinaan viitataan i386. Intel viittaa nykyään 32-bittiseen x86-arkkitehtuuriin nimellä IA-32, joka on lyhenne sanoista Intel Architecture, 32-bit.

80386 eli i386 (matematiikkasuoritin i387, ns. x87) on 80286-suorittimen laajennus, jossa rekisterien ja osoiteväylän ja laskentayksiköiden leveys on 32 bittiä. Muistiavaruus on 4 gigatavua, eikä segmentointia enää välttämättä tarvitse käyttää, mikä helpotti huomattavasti suurten ohjelmien sekä modernien käyttöjärjestelmien tekemistä suorittimelle.

i486 on 386-mallin nopeampi versio. Matematiikkasuoritin on ensimmäistä kertaa integroitu samaan piiriin perussuorittimen kanssa. 486 oli ensimmäinen liukuhihnoitettu x86-suoritin, ja liukuhihnansa ansiosta se pystyi aloittamaan uusien käskyjen suorittamisen selvästi useammin kuin 80386, jossa käskyjen välillä meni aina useampi kellojakso.

Intelin seuraavan sukupolven suorittimien tuotemerkiksi tuli Pentium. Pentium-suorittimet ovat ohjelmallisesti yhteensopivia alkuperäisen 8086-suorittimen kanssa, mutta lisäksi on olemassa joukko uusia ohjelmakäskyjä.

x86-64

AMD64

AMD:n K8 prosessoriarkkitehtuuri (palvelinversio nimellä AMD Opteron) toi mukanaan laajennuksia X86 -arkkitehtuuriin.[1] K8 lajensi X86 -arkkitehtuurin 64-bittiseksi AMD64-nimellä tunnetulla arkkitehtuurilla.[2]

Laajennuksen etuina ovat AMD:n kannalta se että 32 -bittisellä alustalla tehdyt ohjelmistot toimivat myös AMD:n 64 -bittisellä Sledgehammeriksi kutsutulla alustalla.[3] Sledgehammerissa siruilla on 32- ja 64- bittiset data- ja osoitetoiminnot.[4]

AMD:n prosessoreissa Athlon 64 mallista lähtien lähtien northbridge muistiohjain on ollut integroituna CPU:lle käyttäen HyperTransport-väylää (ent. Lightning Data Transport, LDT).

EM64T

EM64T (Extended Memory 64 Technology) on vanha termi Intelin 64-bittinen laajennus IA-32 käskykannalle, joka on rinnastettavissa AMD:n AMD64 laajennukseen.

Nykyisin käytössä on joko Intel 64 tai x64 (kun liittyy myös AMD64 laajennukseen).[5]

Palvelinmallit

AMD:n palvelinmallisarja tunnetaan nimellä AMD Opteron.

Intelin mallisarja palvelimiin tunnetaan nimellä Xeon.[6]

Muiden valmistajien x86-suorittimet

Cyrix suunnitteli alun perin Intel-yhteensopivan mutta nopeamman matematiikkaprosessorin, mutta myöhemmin alkoi suunnitella kokonaisia suorittimia. 486- ja Pentium-aikakausina Cyrix suunnitteli ja valmistutti suorittimia, jotka olivat huomattavasti Intelin vastaavia halvempia, mutta vain hiukan hitaampia. Cyrix poistui markkinoilta kun VIA osti sen. Tunnetuin Cyrix-prosessori oli Cyrix 6x86 vuodelta 1995.

Myös VIA valmistaa pienen sähkönkulutuksen suorittimia, joissa on x86-arkkitehtuuri. VIA on tunnetumpi henkilökohtaisten tietokoneiden suorittimien ohjeispiirien valmistajana. VIA:n prosessorit perustuvat pääosin IDT-nimisen firman Winchip-piireihin, VIA:n ostettua IDT:n Centaur-nimisen prosessoriosaston.

AMD osti 1996 x86-arkkitehtuurin mukaisia suorittimia valmistaneen NexGen-yritysen. Tunnetuin NexGen-yrityksen suoritin oli Nx586 vuodelta 1995.

Jo 1970-luvulla Intelin kanssa kilpaili Zilog-nimisen yrityksen valmistama 8080 suorittimen parannettu versio Z80. Zilog myy yhä samaa prosessoria pienten sulautettujen sovellusten tarpeisiin.

NEC valmisti aikoinaan 8088- ja 8086-yhteensopivia suorittimia, mm. nimillä V20 ja V30. NEC:in valmistamat mallit olivat n. 30 % Intelin vastaavia nopeampia.

Transmeta kehitti Crusoe- ja Efficeon-prosessorit, joissa painotettiin aiempaa pienempää virrankulutusta.

AMD on valmistanut x86-yhteensopivia suorittimia pitkän aikaa, mm. AMD Am386 (1991) alkaen.

Käskylaajennuksia

Yleisesti tunnettuja SIMD-tyyppisiä käskylaajennuksia ovat mm. MMX[7], 3DNow ja SSE-versiot.

Lisäksi on prosessoreissa on virtualisointitekniikat (AMD-V, VT-x, VIA VT). Useissa AMD prosessoreissa on tuki IOMMU toiminnolle.

Tuki eri laajennuksille vaihtelee prosessorimallin ja valmistajan mukaan.

Lähteet

  • Cavanagh, Joseph: X86 Assembly language and C fundamentals. Boca Raton, FL: CRC Press, 2013. ISBN 978-1-4665-6824-2. (englanniksi)
  • Peltoniemi, Jari: RISCiä ja X86-yhteensopivuutta. Prosessori : modernin elektroniikan ja automaation erikoislehti, 1995, nro 11, s. 20-25. Helsinki: Tecnopress. ISSN 0357-4121.

Viitteet

Kirjallisuutta

Lähteinen, Olavi; Pietikäinen, Ville; Kosonen, Harri: Uusi PC-tekniikan käsikirja, s. 41-64. 6. painos. Helsinki Media Erikoislehdet, 2000 (1997). ISBN 951-832-015-9.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=X86&oldid=16181737”