Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Epäselvä kappale |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee [[tasa-arvo]]n hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi aatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> |
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee [[tasa-arvo]]n hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi aatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref> |
||
Sosiaalidarvinismia onkin kritisoitu siitä {{selvennä|Kuka on kritisoinut? Jos et, niin tasapainon vuoksi myös maininta "Jouko Jokisalon mukaan" tulisi jättää pois}}, että se on enemmänkin asioiden tilaa kuvaileva kuin ratkaisuehdotuksia antava kokoelma yhteiskunnallisia näkemyksiä. Sosiaalidarvinisti voi siten olla yhtälailla ''laissez-faire'' -kapitalismin puolustaja kuin imperialisti tai eugenisti.<ref>McLean, Iain (2009). The Concise Oxford Dictionary of Politics. Oxford University: Oxford University Press. p. 490. <nowiki>ISBN 9780199207800</nowiki>.</ref> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 18: | Rivi 16: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.) | Nimeke=Aatteiden kamppailu elintilasta. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta | Selite=Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus: Kampus kirja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-9113-48-7}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.) | Nimeke=Aatteiden kamppailu elintilasta. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta | Selite=Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Kampus kustannus: Kampus kirja | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-9113-48-7}} |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko | Nimeke=Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=1998 (tarkistettu 3. painos 2005) | Tunniste=ISBN 952-471-543-0}} |
||
*{{Kirjaviite|Tekijä = Tapio Tamminen|Nimeke = [[Kansankodin pimeämpi puoli]] | Julkaisupaikk=Jyväskylä |Julkaisija = Atena|Sivu = |Vuosi = 2015|Isbn = 978-952-300-127-5}} |
* {{Kirjaviite|Tekijä = Tapio Tamminen|Nimeke = [[Kansankodin pimeämpi puoli]] | Julkaisupaikk=Jyväskylä |Julkaisija = Atena|Sivu = |Vuosi = 2015|Isbn = 978-952-300-127-5}} |
||
[[Luokka:Sosiologia]] |
[[Luokka:Sosiologia]] |
||
Versio 10. tammikuuta 2017 kello 22.26
Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[3]
Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi aatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
- ↑ Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
- ↑ Sciabarra, Chris Matthew: Libertarianism. Teoksessa International Encyclopedia of Economic Sociology, toim. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), s. 403–407. (englanniksi)
- ↑ Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
Kirjallisuutta
- Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
- Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.
- Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.